Valtonen kuitenkin sanoo, että toiminnan on oltava täysin kansainvälisen oikeuden piirissä.

Valtonen kommentoi Rantasen kirjettä saapuessaan EU-maiden ulkoministerien kokoukseen Brysselissä.

-  Hänen kirjeensä on varmasti hyvä keskustelunavaus. Ja tärkeintä on selvittää keinoja, miten me voimme yhteisesti vastata vastaaviin hybridihyökkäyksiin kuin mitä Venäjä nyt Suomen rajoilla tekee. Kuitenkin niin, että toimimme täysin kansainvälisen oikeuden piirissä, Valtonen sanoi.

Valtonen ei suostunut kommentoimaan sitä, oliko Rantasen kirjeestä puhuttu hallituksessa ennen sen toimittamista eteenpäin.

-  En ota enempää kantaa siihen, Valtonen sanoi.

Euroopan neuvoston ihimisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovic on lähettänyt ministeri Rantaselle kirjeen, jossa hän ilmaisee huolensa pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten oikeuksista Suomen itärajan täyssulun vuoksi. Valtonen kommentoi Rantasen kirjettä ennen kuin ihmisoikeusvaltuutetun 4. joulukuuta lähettämästä ja tänään julkaistusta kirjeestä uutisoitiin.

RANTASEN kirje oli osoitettu EU-komission lisäksi myös EU:n neuvoston puheenjohtajamaalle Espanjalle ja Rantasen sisäministerikollegoille unionin jäsenmaissa. Kirjeessä muun muassa ehdotettiin, että turvapaikkahakemusprosessit voitaisiin väliaikaisesti keskeyttää laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa tai jos muuttoliike välineellistetään tilanteessa, jossa suvereeni valtio on vihamielisen toiminnan takia uhattuna.

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemi katsoi viime viikolla kirjeen menneen väärään osoitteeseen.

-  Sehän tarkoittaisi YK:n pakolaissopimuksen rikkomista. EU ei tietenkään voi sellaiseen lähteä. Jos halutaan, että pakolaisjärjestelmää pitää uudistaa, silloin se kirje pitää lähettää YK:n pakolaisasiain pääkomissaarille, joka hallinnoi tätä pakolaissopimusta ja sillä perustettua järjestelmää. EU ei sitä voi tehdä, hän sanoi.

Koskenniemi sanoi myös olevansa tyrmistynyt, koska kirjeessä vaikutetaan ehdotettavan, että EU-maat jättäisivät kollektiivisesti noudattamatta kansainvälisoikeudelliset velvoitteensa. Koskenniemi sanoi, että Suomen perustuslaissa todetaan, että poikkeusoloissa perusoikeuksista voidaan poiketa kansainvälisiä ihmisoikeuksia kunnioittaen. Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa poikkeusoloja.

-  On aika ihmeellistä, lievästi sanoakseni, että suomalainen ministeri tuosta Suomen perustuslain kirjauksesta huolimatta on menossa ehdottamaan, että kollektiivisesti rikottaisiin ihmisoikeussopimuksia EU:ssa, hän sanoi.

RAJA-ASEMIEN mahdollisesta avaamisesta tai sulkujen jatkamisesta itärajalla on määrä päättää viimeistään tiistain loppuun mennessä.

Ulkoministeri Valtosen mukaan Suomella on halua avata raja-asemia asteittain, jos Venäjällä olisi halua palata normaaliin. Valtosen mukaan rajatilanne sinällään on ollut rauhallinen, vaikka rajan takana on yhä ihmisiä.

Rajan tilannetta seurataan päivittäin ja tärkeintä on reagoida määrätietoisesti Venäjän toimintaan, Valtonen sanoi. Hän ei vielä lähde ennakoimaan, minkälaisia päätöksiä on luvassa.

Mikko Gustafsson, Viivi Salminen / STT

Uutista korjattu klo 14.36: jutussa kerrottiin aiemmin, että ihmisoikeusvaltuutettu olisi lähettänyt kirjeen Rantaselle tänään. Kirje lähetettiin 4.12., mutta se julkaistiin tänään.

Korjattu 13.12.2023 kello 10.49: Raja-asemien mahdollisesta avaamisesta tai sulkujen jatkamisesta itärajalla oli määrä päättää viimeistään tiistain loppuun mennessä, ei keskiviikkona.