Lain lähtökohta on, että nollatuntisopimuksien käyttöalaa rajattaisiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on oikeasti tarve vaihtelevaan työaikaan työvoiman näkökulmasta. Vähimmäistyöaikaa ei saa sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Silti yhä mahdollistuu, että vähimmäistyöaika on nolla.

Sosialidemokraatit ovat jättäneet valiokunnan mietinnöstä vastalause-ehdotuksen.

– Tämä lakiesitys kyllä parantaa nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa, mutta ei riittävästi. Jatkossakin nollatuntisopimuksella työskentelevien on vaikeampi vaatia oikeuksiaan ja he jäävät edelleen monessa suhteessa työnantajan armoille. Hyvät työnantajat saavat eväitä asioiden parantamiseen, mutta lainsäädännön tulisi antaa riittävä turva kaikille työntekijöille, SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen totesi tänään, jolloin lakiesitys synnytti jälleen pitkän keskustelun.

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen nimesi lakiesityksen “hiiren askeleeksi parempaan suuntaan”.

– Mutta ehkä tämän koko asian pihvi on se, että tämä vakiinnuttaa nollatuntisopimusten käytön osaksi meidän työmarkkinoitamme, ja minun mielestäni se on huolestuttavaa, Nurminen sanoi.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) muistutti, että äskettäin valmistui tilastotiedot siitä, että syntyvyys Suomessa on tippunut 50 000:een.

– Kun nyt eri reiteistä tätä nuorten elämää tehdään epävarmaksi – määräaikaiset työsopimukset, nollatuntisopimukset, monet muut – niin niiden loppuseuraamus on, että ei uskalleta tehdä niitä ratkaisuja, jotka tarkoittavat perheen perustamista.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen tarttui puheeseen syntyvyydestä.

– Syntyvyys on tärkeä asia, mutta ei meidän kyllä kannata lähteä tällaiseen laulantaan, jota me olemme viime viikkoina nähneet, jossa suuri osa hallitusta vastustavista amatööridemografeista liittää nyt hallituksen toimet työllisyyden nostamiseksi näihin viimeaikaisiin syntyvyyslukuihin. Sellaiselle ei ole mitään perustaa. Me tiedämme jotain syntyvyydestä kautta Euroopan ja Suomenkin, ja sillä on kuitenkin jonkinlainen yhteys työllisyyteen ja työttömyyteen. Eli tämä, mitä hallitus onnistuneesti tekee eli nostaa työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä, ehkä voi toimia tässä oikeaan suuntaan, mutta eihän meillä siitäkään vielä ole näyttöä, Vartiainen sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli Vartiaisen puheita “amatööreistä”. Lindtman muistutti Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman kaksivuotisen Tieteen työpajan pureutuneen perheen perustamisen haasteisiin. Työpajan mukaan lastenhankintapäätöksiin vaikuttavat keskeisesti myös sukupuolten tasa-arvokysymykset, työ- ja perhepolitiikka ja yhteiskunnallinen ilmapiiri.

– Toivottavasti edustaja Vartiainen ei pidä näitä tutkijoita amatööreinä. Haluaisin kuulla hallituspuolueilta arvioita, miten esimerkiksi tämän hallituksen päätökset ovat vaikuttaneet sukupuolten tasa-arvoon työelämässä, Lindtman sanoi.

Muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma kiinnitti keskustelussa huomiota siihen, että Suomessa tehdyt työtunnit eivät ole lisääntyneet siinä määrin kuin työpaikkojen määrä tilastojen perusteella.

– Me olemme tehdyissä työtunneissa vuoden 2000 tasolla tällä hetkellä, Heinäluoma sanoi ja viittasi työn pirstaloitumiseen muun muassa nollatuntisopimusten tähden.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toivoi, että hallitus selvittäisi, miksi tehtyjen työtuntien määrämme ovat vähentyneet vuoden takaiseen verrattuna.

– Jos me katsomme tätä alkuvuotta, niin yleensähän työllisyys paranee silloin, kun meillä syntyy lisää työtunteja tähän yhteiskuntaan. Mutta vuoden takaiseen verrattuna tilastot osoittavat sen, että tehtyjen työtuntien määrä on vähentynyt. Tämä saattaa kertoa siitä, että työpaikkoja kyllä on määrällisesti syntynyt mutta osa niistä on pirstaloitunut entisestänsä. Tätä me emme tiedä ennen kuin tuota asiaa on paremmin selvitetty. Mutta sen me tiedämme, että määräaikaisten työsuhteiden määrä on kasvanut, osa-aikaisten työsuhteiden määrä on kasvanut, määräaikaisten osa-aikaisten työsuhteiden määrä on kasvanut. Tämän kertovat ne tilastot, joita meillä tällä hetkellä on käytössä, Filatov sanoi.

Filatov kiitteli hallituksen esityksen taustalla olevaa kansalaisaloitetta siitä, että se on tehnyt näkyväksi ja nostanut laajempaan tietoisuuteen nollasopimusten ongelmat.

– Mutta todellisuus osoittaa meille, että ei ole käytetty sitä muuta lainsäädännön pohjaa vaan on ruvettukin kiertämään niitä lakeja, joita meillä työelämässä on, esimerkiksi sairausajan palkkaa, irtisanomisajan menettelyitä tai vaikkapa oikeutta perhevapaisiin. Niitä ei ole toteutettu näiden nollatuntisopimusten sisällä niin kuin olisi kuulunut jo nykylainsäädännön puitteissa. Sen takia me olemme tarvinneet täsmällisempää lainsäädäntöä.

Filatovin mukaan lakiesityksessä on hyvä tarkoitus, mutta sen pykälät ovat hataria ja vaikeasti tulkittavia.

– Sen vuoksi toivon, että me voimme saada sen seuraavan kierroksen, jossa niitä täsmennetään.