tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutetut laajimmin maakuntaveron takana, kertoo tuore kysely

Puolet kunnanvaltuutetuista kannattaa maakuntaveroa, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselystä. Vastaajista 51 prosenttia oli sitä mieltä, että maakuntavero on osa maakuntien tehtävien rahoittamista 2020-luvulla.

Joka kuudes rahoittaisi maakuntien tulevat tehtävän yksinomaan maakuntaverolla. Suurempi osa, reilu kolmannes, puolestaan käyttäisi rahoitukseen lisäksi valtion budjettia.

Maakuntaveron käyttöä osittain tai kokonaan kannattivat kyselyssä eniten vasemmistoliiton (73 %), vihreiden (66 %), RKP:n (60 %) ja keskustan (56 %) valtuutetut.

Pelkästään valtion tulo- ja menoarvion käyttämistä maakuntien tehtävien rahoittamisessa kannattivat puolestaan voimakkaimmin kokoomuksen (55 %) ja perussuomalaisten (53 %) valtuutetut.

SDP:n valtuutettujen kannat jakaantuivat niin, että vajaa puolet (48 %) käyttäisi maakuntaveroa osana tai ainoana rahoituskanavana ja 44 prosenttia käyttäisi pelkästään valtion budjettia.

Alueittain tarkasteltuna maakuntaveron käyttöä osittain tai kokonaan kannatetaan eniten Pohjanmaalla, Lapissa ja Uudellamaalla.

Kun maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2020 alussa, niiden tehtävät rahoitetaan valtion tulo- ja menoarviosta. Valtioneuvosto valmistelee keskusteluun myös vaihtoehtoa, jossa maakuntien tehtäviä rahoitetaan suoraan maakuntien itsensä keräämällä maakuntaverolla.

Kunnallisalan kehittämissäätiö teki kyselytutkimuksen sähköpostitse keväällä valituille uusille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille. Kysely lähetettiin noin 7 900 valtuutetulle, ja siihen vastasi 22 prosenttia eli reilut 1 700 valtuutettua.

Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Oikeusministeri kiirehtisi tiedustelulakia, mutta lain läpimeno ei ole helppoa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) uskoo, että perustelut kiirehtimismenettelylle täyttyvät tiedustelulainsäädännön kohdalla. Häkkänen kuitenkin painottaa, että perustelujen täytyy olla kristallinkirkkaat, sillä tästä tulisi ennakkotapaus kiirehtimismenettelyn käyttämiselle.

Tiedustelulainsäädännön hyväksyminen vaatii perustuslain muuttamista. Jotta perustuslakia saataisiin muutettua tämän vaalikauden aikana, täytyy kiirehtimismenettelyn saada taakseen viisi kuudesosaa eduskunnasta.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaatinut tiedustelulain mahdollisimman pikaista hyväksymistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Halla-ahon käytös suututtaa taas – ”Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi Facebook-sivuillaan MV-julkaisun juttua, jossa väitettiin että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja toisin kuin Turun Sanomissa kerrottiin. Halla-aho myös kuvaili Turun Sanomien toimintaa ”todella härskiksi” ja arvioi MV:n jutun pitävän paikkansa.

MV:n väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia. Hieman päivityksen julkaisun jälkeen jutun afganistanilaisesta auttajasta tehnyt Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle alkoi tulla vihapostia, joita kertyi satoja.

Afganistanilaismies oli kuitenkin auttanut toista uhria, jota oli puukotettu poskeen. Härkönen on tarkistanut tämän eri lähteistä. Turun Sanomilla on myös kuvaa, jossa miehen molemmissa hihoissa on veriläiskiä. Lehtikuvan kuvassa mies on uhrin luona ensihoitohenkilöstön kanssa.

Halla-aho kertoo, että pointti oli hänen mielestään se, että suomalaisia auttajia ei nostettu esille.

– Kuten kuvastakin kävi ilmi, niin siellä on tietysti pyritty aika oman agendan mukaisesti valikoimaan niitä ihmisiä, joita nostetaan esille, ja sitten kun auttaja ei sovikaan siihen profiiliin, jota halutaan nostaa esille, niin ne vaietaan kokonaan, Halla-aho sanoo.

Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.

– Sitä ei Turun Sanomissa kerrottu, se on ihan mahdollista. Sen Turun Sanomat olisi voinut kirjata juttuun, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei katso, että hänellä olisi vastuu korjata Facebook-sivuille kirjoittamaansa.

– Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä, Halla-aho sanoo.

”Kohtuutonta nuorta auttajamiestä kohtaan”

Rebekka Härkönen kertoo, että häntä huolettaa eniten afganistanilaismiehen turvallisuus.

– Tämä on kohtuutonta miestä kohtaan, joka ei tunkenut mihinkään haastatteluun. Sain hänet omien lähteideni kautta kiinni. Poika on kertonut poliisille saman tarinan, ja hän on todennut, että voi kertoa tilanteen valaehtoisesti myös oikeussalissa.

Härkönen perää vastuuta Halla-aholta puolueen puheenjohtajana.

– Puolueen puheenjohtaja jakaa journalistin ohjeisiin sitoutumattoman julkaisun päätelmiä tällä tavalla, se on mielestäni käsittämätöntä, Härkönen sanoo.

Poliisi on ilmoittanut Härköselle tutkivansa vihakampanjan, halusi Härkönen sitä tai ei. Hän on pyytänyt poliisia suojelemaan haastateltavaansa. STT:n tiedossa ei ole, että Halla-ahon toimia tutkittaisiin asiassa. Halla-aho ei kehottanut ketään mihinkään toimiin päivityksessään.

Halla-aho poisti Facebook-jakonsa myöhemmin.

– Totesin pienen harkinnan jälkeen, että MV-lehti on niin latautunut, että jos mitään sen julkaisemaa jakaa, huomio kiinnittyy itse lähteeseen, Halla-aho kertoo.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tiedustelulainsäädännön voimaan saamiseksi on ponnisteltava yli puoluerajojen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo.

Sipilä puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Sipilä sanoi, että Turun tapahtumien jälkeen pitäisi olla perustuslain näkökulmasta selvää, että laki on saatava voimaan. Sipilä sanoi, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus.

Sipilä kommentoi, ettei voi olla niin, että Suomi saa tietoja mahdollisesti vaarallisista henkilöistä ulkomailta ilman, että Suomi itse pystyisi tutkimaan henkilöitä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilä linjaa: On tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilän mukaan on tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista.

Sipilä sanoo, että järjestelmän väärinkäyttäjät tunnistettava entistä aiemmin.

Sipilän mukaan terroriteoilla yritetään järkyttää yhteiskuntaa. Sipilä sanoo, että on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tarvitaan kaikkien yhteistyötä, hän viestittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n Torsti haluaa lisäpanostuksia ”kruununjalokivelle” – ”Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa”

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). vaatii panostuksia perusopetukseen. Tutkimukset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että Helsingissä eriarvoistumiskehitykseen pureutunut linja toimii. Sitä pitää Torstin mukaan vahvistaa, kun päätetään seuraavan neljän vuoden tavoitteista ja raameista.

Torsti muistuttaa myös, että samalla on tarkasteltava peruskoulujen budjetteja kokonaisuutena. Viimeisen kahden vuoden leikkaukset ovat johtaneet monissa kouluissa aivan järjettömiin ratkaisuihin esimerkiksi koulukirjojen käytössä ja materiaalihankinnoissa.

– Peruskoulu on meidän kruununjalokivi. Sitä pitää vaalia. Meillä on huippuopettajat ja uudet opetussuunnitelmat. Resurssit opettajien päivittäiseen työhön pitää olla kunnossa. Nyt kaikilta osin niin ei ole.

– Tulen esittämään nuorten yhdenvertaisuutta vahvistavan rahoituksen lisäämistä. Lisäksi koko perusopetuksen budjettia pitää tarkastella niin, että Helsingin kouluista todella pidetään huolta. Meidän koulumme ovat maailman vertailussa todella tehokkaita, Torsti sanoo tiedotteessaan.

Helsinki maksaa vuodessa noin 1,6 miljoonaa lisärahaa vaativissa olosuhteissa toimiville kouluille. Lisärahan jaetaan koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella.

– Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa. On selvää, että monikielisyys tekee opetuksesta vaativampaa ja tarvitaan esimerkiksi pienryhmiä. Jokainen käsittää, että tällainen toimintamalli on kaikkien etu.

Muun perusopetuksen rahoituksen osalta Torsti haluan kuulla kouluja ja opettajia.

– Uuden opetussuunnitelman puitteissa on tärkeää kuulla, mitä koulut tarvitsevat. Uskon, että kannattaa pyytää esityksiä, jotka tulevat suoraan kouluista ja opettajilta.

Torsti korostaa, että positiivisen diskriminaation määräraha, PD-raha, on keino, joka todella vaikuttaa koulujen tasa-arvon edistämisessä ja estää tutkitusti syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Tämä käy ilmi esimerkiksi juuri julkaistusta Mikko Sillimanin Vattille tekemästä tutkimuksesta ja Venla Berneliuksen tutkimuksista.

– Maailmalla tämä on asia, josta olen ylpeä. Muualla lisäpanokset satsataan usein niihin kouluihin, jotka jo muutenkin menestyvät. Me olemme tehneet toisen päin ja tulokset näkyvät.

– Toivon, että SDP:n pitkään ajama linja PD-rahoitusmallin laajentamisesta koko maahan saadaan nyt valtuustojen ohjelmiin ja ensi vuoden budjetteihin koko maassa. Erityisen tärkeää tämä on suuremmissa kaupungeissa, joissa koulujen eriytyminen asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta