Veropuolella vasemmistoliitto yhtenäistäisi ansiotuloverotusasteikon ja pääomatuloveroasteikon eli ansiotuloja ja pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla progressiivisesti.

”Suomen tuloverotus ei ole kokonaisuudessaan progressiivista, sillä maksettujen kokonaisverojen osuus tuloista laskee kaikista suurituloisimpien kohdalla. Kevyen pääomatuloverotuksen vuoksi suurituloisten veroaste vaihtelee tulojen lähteen ja koostumuksen mukaan”, vaihtoehtobudjetissa kritisoidaan.

Ansio- ja pääomatulojen yhtenäistä verotusta puolue puolustaa myös seuraavasti:

Yleinen ALV-kannan puolue palauttaisi 24 prosenttiin.

Vasemmistoliitto myös muun muassa peruisi suurituloisten maksaman niin sanotun solidaarisuusveron kevennyksen ja korottaisi perintö- ja lahjaveroa prosentilla yli miljoonan euron omaisuuksien osalta.

Liikenteen polttoaineverotuksen vasemmistoliitto palautettaisi vuoden 2023 tasolle ja peruisi hallituksen ajoneuvoveron kevennyksen.

PUOLUE tukisi eri tavoin rakennusalan toipumista ja sujuvoittaisi maahanmuuttoa. Se peruisi hallituksen sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia.

Yhtä lailla vasemmistoliitto peruisi hallituksen tekemät työntekijöiden asemaa ja oikeuksia ”heikentävät lakiehdotukset”, sote-leikkaukset sekä ammatillisen koulutuksen leikkaukset.

Luonnonsuojelun menoja puolue lisäisi 100 miljoonalla eurolla.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen vasemmistoliitto lisäisi 200 miljoonaa euroa.

Muun muassa rauhanjärjestöjen rahoitusta se kasvattaisi 500 000 eurolla.

Puolueen mukaan vasemmistoliiton vaihtoehdossa Suomi velkaantuisi 276 miljoonaa euroa vähemmän kuin Orpon hallitus syyskuussa 2024 julkaistussa budjetissaan.

Vasemmistoliitto on julkaissut eduskunnan tietopalvelun laskelmia vaihtoehtobudjettinsa vaikutuksista.

VASEMMISTOLIITTO tiivisti tiedotteessaan tavoitteekseen lisätä suomalaisten ostovoimaa, vähentää köyhyyttä ja tuloeroja sekä satsaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen ja luonnonsuojeluun.

– Esimerkiksi tavalliselle palkansaajalle jää vasemmistoliiton ehdotuksessa yli 900 euroa vuodessa enemmän käteen, ja pienituloiselle lapsiperheelle yli 4500 euroa vuodessa eli vajaat 400 euroa kuussa. Opintorahaa ja asumistukea saava opiskelija saisi vaihtoehdossamme yli 1700 euroa vuodessa hallituksen esitystä enemmän. Yli 60 000 ihmistä, eli lähes Seinäjoen asukasmäärän verran, nousee meidän vaihtoehdossamme köyhyysrajan yläpuolelle. Heistä 13 000 on lapsia, valtiovarainvaliokunnan jäsen Laura Meriluoto sanoi tiedotteessa.

– Orpo ja Purra ovat ajamassa Suomea eriarvoisuuskriisiin, jossa kaikkein heikoimmilla olevilta leikataan reippaalla kädellä ja työntekijöiden asemaa heikennetään, mutta kaikkein rikkaimmille ojennetaan uusia etuja. Kun samalla julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kriisiytetään ja rahaa syydetään yksityisten terveysfirmojen katteisiin korotetuilla Kela-korvauksilla, ollaan yhteiskunnan kahtiajakoa syventämässä vaarallisella tavalla, vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Minja Koskela totesi tiedotteen mukaan.

VAIHTOEHTOBUDJETTIA käsitelleessä tiedotustilaisuudessa media kysyi, jääkö hallituksen säästöpäätöksistä jäljelle mitään.

– Jos puhutaan merkittävimmistä säästötoimenpiteistä sosiaaliturvaan tai sosiaali- ja terveyspalveluihin niin ei. Kyllä me ne perumme. Me näemme ne haitallisina paitsi ihmisten hyvinvoinnille myös meidän yhteiskunnalle ja sen tulevaisuudelle, Meriluoto.

Mediakysymys oli myös, onko vaihtoehtobudjetissa yhtään menoleikkausta. Tässä yhteydessä Meriluoto mainitsi turpeen tuen ja Kela-korvauksien korotuksen.

Meriluoto kuitenkin myönsi, ettei suoria menoleikkauksia ole merkittävässä mittakaavassa.

– Tulopainotteisuus on näissä olosuhteissa meidän lähtökohtamme. Näemme, että julkisella puolella on tällä hetkellä tarvetta panostaa.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA keskustelua herätti myös vasemmistoliiton ajama miljonäärivero eli varallisuusvero yli miljoonan euron tuloille.

Oma asunto ei kuitenkaan olisi verotuksen piirissä.

Aiemmin vasemmistoliitto on esittänyt, että vero olisi 0lisi 0,5 prosenttia. Nyt esitys on 1 prosentti.

– Valtio tarvitsee tuloja. Silloin meidän on päätettävä sellaiset reformit, jotka pystytään mahdollisimman oikeudenmukaisesti toteuttamaan ja joissa yhteiskunnan palveluiden maksamiseen osallistuvat eniten ne, joilla on siihen mahdollisuus, Meriluoto sanoi.

Veron tuplaamista Minja Koskela kommentoi todeten, että miljonääreillä saattaa olla 1 prosenttiin varaa.

Meriluoto totesi hallituksen toistavan viikosta toiseen sitä, että ei ole mahdollista sopeuttaa valtiontaloutta ilman mittavia leikkauksia esimerkiksi sosiaaliturvaan ja sote-palveluihin.

– Tässä paperissa me osoitamme sen, että tämä ei pidä paikkaansa, vaan pystytään oikeudenmukaisemmalla tavalla ottamaan vähemmän velkaa kuin Orpon ja Purran hallitus, Meriluoto väitti.

Koskela pelkää, että matalasuhdanteessa hallituksen leikkaukset vievät jatkuvaan leikkauskierteeseen.

KUN vasemmistoliitto on lasketuttanut eduskunnan tietopalvelulla ehdotustensa työllisyysvaikutuksia (s. 37-38), sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät työllisyysvaikutuksia jopa kymmenillätuhansilla.

Tiedotustilaisuudessa puolue vannoikin kasvutoimien työllisyysvaikutuksien nimiin.

– Eduskunnan tietopalveluhan arvioi sen sen mukaan, että jos sosiaaliturvaa leikataan tarpeeksi, kyllä ihmiset työllistyvät, kun on pakko mennä töihin. Mutta laskelmissa ei lainkaan oteta huomioon sitä, mistä ne uudet työpaikat syntyvät, mistä ne tulevat. Ongelma siinä on nimenomaan se, että metodologia ei pysty arvioimaan kokonaiskysyntää. Ilman kokonaiskysyntää meillä ei ole talouskasvua, ilman talouskasvua meillä ei ole työpaikkoja. Tuo näkyy hallituksen politiikassa, että vaikka kuinka leikataan sosiaaliturvaa, eivät ne (ihmiset) kappas vain löydäkään duunia, kun sitä duunia ei ole. Laskennalliset työpaikat ovat sellaisia mielikuvitustyöpaikkoja, jotka ehkä lämmittävät sydäntä mielikuvituksessa, mutta kun me katsomme raakaa dataa, eivät ne ihan oikeasti uusia työpaikkoja synnytä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Niina Kari sanoi.

Uutista täydennetty tiedotustilaisuuden annilla kello 15.55.