Kotimaa
8.5.2017 00:00 ・ Päivitetty: 7.5.2017 12:34
Vasta valtava äläkkä auttaa – hoitopaikoissa työskennellään homeen ympäröimänä
Sisäilmaongelmat terveydenhuollon rakennuksissa ovat asiantuntijoiden mukaan hyvin yleisiä Suomessa.
Jo muutama vuosi sitten arvioitiin, että 20–25 prosenttia rakennusten pinta-alasta kärsii merkittävistä kosteusvaurioista, jotka pitäisi viipymättä korjata.
Kosteusvaurioiden korjaustoimet viipyvät kuitenkin edelleen osin taloussyistä, työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta arvioi.
– Toisaalta kunnista on (myös) monesti puuttunut asianmukainen ennakoiva kiinteistöjen kunnon kartoitus ja korjauskohteiden priorisointi.
Hänen mukaansa monissa kunnissa korjauksiin on ryhdytty vasta äänekkään valituksen jälkeen.
– Korjauksia tuntuvat ohjaavan erityisesti oireiluvalitukset, jotka lääkärin korvaan kuulostavat aivan liian myöhään tulevilta ratkaisuilta.
Helsingin ja Oulun erityisvastuualueet ovat hankalimmasta päästä.
Lisää aiheesta
12 prosentissa hoitoalan työpaikoista on näkyvää hometta ja 25 prosentissa on homeen hajua, selviää Turun yliopiston ja ammattijärjestö Tehyn kyselytutkimuksesta, jonka tuloksista kerrottiin viime syksynä.
Luku nousee 45 prosentin tienoille, jos mukaan lasketaan myös näkyvät kosteusvaurion merkit.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) kertoi viime kuussa, että Suomen suurimman synnytyssairaalan eli Kätilöopiston sairaalan tiloista luovutaan puolen vuoden kuluessa sisäilmaongelmien takia.
Sairaalan rakenteista on löytynyt laajalta alueelta sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita.
Sisäilmaongelmia on silti yleisesti vähemmän suurempien kaupunkien yliopistosairaaloissa kuin pienemmissä hoitopaikoissa, arvioidaan Turun yliopistolta.
– Näiden (yliopisto)sairaaloiden kuntoon panostaminen selittyy sillä, että niissä hoito on niin vaativaa ja siellä ovat usein synnytykset, leikkaukset, keskosten hoito ja niin edelleen, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus toteaa.
Putuksen mukaan tilanne on kehnompi pienten sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla.
– Tilanne on pienissä yksiköissä varmasti huonompi, koska esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetaan lähinnä vanhusväestöä.
Vertailua tehtiin viiden yliopistosairaalan ympärille muodostettujen erityisvastuualueiden välillä.
– Helsingin ja Oulun (erityisvastuualueet) ovat sieltä hankalimmasta päästä. Joissakin kohdissa myös Kuopio. Turun ja Tampereen osalta oli hiukan parempia lukuja, mutta ei Suomen sisällä suuria eroja ole alueiden välillä, Putus sanoo.
STT–MATIAS ÅBERG, PIIA LEINO
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.