Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

Vastaus on Väyrynen – mikä olikaan kysymys?

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Toimituksen kommentit

Simo Alastalo

Demokraatin politiikan toimittaja.

Presidenttiehdokas Olli Rehn presidenttivaalikampanjansa avaustilaisuudessa Helsingissä 15. syyskuuta.

Keskusta valitsee viikonloppuna itselleen presidenttiehdokkaan Turussa. Tuleva ehdokas on Suomen Pankin pääjohtaja, entinen EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn.

Simo Alastalo

Demokraatti

Erikoista kyllä, Rehn on piakkoin myös Tasavallan parhaaksi -valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, kunhan hänen kampanjaväkensä keräämät 20 000 kannattajakorttia on asianmukaisesti tarkastettu oikeusministeriössä.

Järjestely on vaalilain mukainen, mutta kukaan toinen ehdokas ei ennen Rehniä ole pyrkinyt presidentiksi kahden ehdolle asettajan hybriditaktiikalla.

Kun kumpikin yksin riittäisi, miksi molemmat? Keskusta ei ole pystynyt uskottavaa selitystä Rehnin “kaksoisehdokkuudelle” antamaan.

Keskustan ruotsinkielisen piirin (Centerns distrikt – Keskustan piiri r.f) puheenjohtaja, puoluehallituksen jäsen Paavo Väyrynen pyrkii viidettä kertaa presidentiksi.

Väyrynen on ollut kolmesti (1988, 1994, 2012) keskustan ehdokas. Vuoden 2018 vaaleissa hänen taustallaan oli puolueen ulkopuolinen valitsijayhdistys. Nyt Väyrynen kerää kortteja toista kertaa.

VASTAUS, joka kuoli keskustan väistyvän puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen huulille Demokraatin haastattelussa, saattoi hyvinkin olla Väyrynen.

Rehn on pakko lukita myös keskustan ehdokkaaksi, ettei Väyrynen näytä kilpailevan kepulaisen valitsijayhdistyksen vaihtoehdolta. Ilmeisesti pelkkä puoluekokouksen tuen ilmaus ei riittäisi pitkäaikaisen ulkoministerin ehdokasauraa riittävästi himmentämään.

Väyrynen on suorien kansanvaalien kaudella toiseksi eniten ääniä kerännyt keskustalainen presidenttiehdokas Tarja Haloselle toisella kierroksella hävinneen Esko Ahon jälkeen. Neljännesvuosisadan presidenttinä viihtyneen Urho Kekkosen suoraa kannatusta ei vaalitavasta johtuen koskaan mitattu.

Miksei Rehn ole vain keskustan ehdokas? Mihin tarvitaan yhdistystä? Jälleen, Väyrynen. Olisiko Rehnin kampanja estänyt Väyrystä saamasta kortteja kasaan, ettei Väyrynen ilmaantuisi varsinaisiin vaaleihin syömään Rehniltä keskustaa sympatisoivien ääniä? Näin kävi keskustan ehdokkaana presidentinvaaleissa 2018 olleelle Matti Vanhaselle, joka hävisi yhdistyspohjalta ponnistaneelle Väyryselle kymmenillä tuhansilla äänillä.

Väyrynen itse on kokenut tulleensa kampitetuksi kaikilla askelmilla. Alun perin hän tavoitteli keskustaan esivaalia, mutta puoluejohto ei sellaista halunnut.

“Kepu ei vain tue Rehniä vaan polttomerkitsee hänet omaksi ehdokkaakseen.”

HISTORIAN ensimmäisenä hybridiehdokkaana Rehn on omituisessa tilanteessa. Valitsijayhdistykset ovat olleet vahvan poliittisen uran puolueissaan tehneille ehdokkaille mahdollisuus ottaa politiikkaan etäisyyttä. Kansalle on haluttu yhdistyksen kautta viestiä ehdokkaan pyrkimyksestä asettua jo valmiiksi epäpoliittiselle maaperälle. Presidentit ovat Suomessa tavanneet virkaan astuessaan erota puolueiden jäsenyydestä.

Käytännössä esimerkiksi nykyinen presidentti Sauli Niinistö, joka valittiin toiselle kaudelle valitsijayhdistyksen kautta, sai kaiken mahdollisen tuen vanhalta emopuolueeltaan kokoomukselta. Valitsijayhdistykset onkin hyvä ymmärtää ennen muuta kosmeettisena etäisyyden ottona. Valtaosa ehdokkaista on joka tapauksessa puolueiden tukemia, tavalla tai toisella.

Tulevissa vaaleissa poikkeuksena on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, jolla ei puoluetta ole. Väyrystä voidaan pitää vielä suurempana poikkeuksena, jos hän saa korttinsa kerättyä. Harvalla on taustallaan puolue, jonka pyrkimyksenä on ainakin Väyrysen tulkinnan mukaan oman kasvattinsa upottaminen.

Väyrysen vuoksi viritelty “kaksoisehdokkuus” on ajamassa Rehnin kiusalliseen tilanteeseen. Rehnin tukiyhdistys on kerännyt kortteja ympäri Suomen. Kun oikeusministeriö rekisteröi kortit virallisesti, Rehnistä saadaan valitsijayhdistyksen ehdokas. Viikonloppuna toteutuva keskustan presidenttiehdokkuus voi tulla monelle kortin kirjoittaneelle yllätyksenä.

KEPU ei vain tue Rehniä vaan polttomerkitsee hänet omaksi ehdokkaakseen.

Puolueet herättävät ihmisissä syvän omistautumisen ja sympatian lisäksi allergiaa.

Presidentinvaaleissa on nähty viime vuosina ihmeitä, joissa vasemmistotaustaiset ihmiset ovat antaneet äänensä esimerkiksi Sauli Niinistölle, jonka valitsijayhdistys keräsi viime vaaleissa yli 150 000 kannattajakorttia. Äänestyspäätöstä tai kortin allekirjoittamista saattoi monen kohdalla helpottaa se, ettei kyse ollut kokoomuksen ehdokkaan tukemisesta.

Väyrynen pakottaa keskustan sekä syömään että säästämään poliittista voileipäänsä, mikä uhkaa rapauttaa valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettuvan presidenttiehdokas Rehnin uskottavuutta.

Väyrystä itseään eivät uskottavuusongelmat vaivaa. Perjantain blogikirjoituksessaan Turkuun en tule – Tähtiliike elvytetään hän kertoo tavoittelevansa jo kertaalleen haudattua puoluettaan takaisin rekisteriin. Väyrysen mukaan Tähtiliike elvytetään tukemaan valitsijayhdityksen korttikeräystä (korjattu klo 10.19).

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE