Politiikka
2.6.2025 06:59 ・ Päivitetty: 2.6.2025 06:59
VATT: Kehysriihen veronalennukset uhkaavat lisätä sopetustarvetta
Kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).
Valtiovarainvaliokunta pyysi VATT:lta lausuntoa hallituksen tekemästä julkisen talouden selonteosta vuosille 2026-2029. Lausunnon laati ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo.
Valtiovarainministeriö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,3 prosenttia ja nopeutuvan maltillisesti seuraavina vuosina noin 1,5 prosenttiin. Ministeriö toteaa ennusteessaan, että käänne tapahtui jo viime vuoden aikana.
Hakola-Uusitalon mukaan veronalennusten kaltaiselle elvytykselle ei suhdanteen kääntymisen vuoksi ole erityistä syytä.
– Talouspolitiikan virityksen tulisi käänteen takia pikemminkin alkaa kääntyä kiristäväksi, jotta päästäisiin kohti parempaa julkisen talouden tasapainoa, Hakola-Uusitalo arvioi VATT:n lausunnossa.
JULKISEN talouden alijäämä on VM:n ennusteen mukaan pienentynyt viime vuodesta. Tämä on seurausta hallituksen kautensa alussa tekemistä sopeutustoimista. Kehysriihessä hallitus päätti useista pysyvistä veronalennuksista vuodesta 2026 alkaen. Veronalennusten tavoitteena on vauhdittaa bkt:n kasvua pitkällä aikavälillä. Jos tavoitteessa onnistutaan, pienenee julkisen talouden alijäämä tai velkamäärä.
– Tällöin isoksi kysymykseksi nousee se, vauhdittavatko päätökset riittävästi talouskasvua eli ne enemmän kuin kompensoivat ne verotulomenetykset, jotka julkiselle sektorille koituvat yleisinä toteutettavista verojen kevennyksistä, Hakola-Uusitalo toteaa.
VATT pohjaa lausunnossaan valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan vähintäänkin osa verotulokevennyksistä ei korvaudu vastaavilla menojen kiristyksillä tai muiden verojen korotuksilla. Pitkällä aikavälillä jätetään Hakola-Uusitalon mukaan kohtuuttoman paljon kovin optimististen kasvuoletusten varaan.
VM:N laskelmien mukaan ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen alentaminen maksaa itsensä takaisin kokonaisuudessaan. Näin tapahtuisi, jos nykyistä pienempi osa tuloista nostettaisiin pääomatuloina, joiden veroaste on pienempi kuin ansiotuloverotuksessa.
Sen sijaan keskituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen maksaa itseään takaisin vain 30 prosentin verran. Yhteisöverojen laskun myötä menetettyjen verotulojen lasku on 60 prosenttia. Veronalennukset eivät siis VATT:in mukaan kohentaisi täysimääräisesti julkista taloutta.
– On merkittävä riski, että verojen alennukset huonontavat Suomen julkisen talouden tilaa ja tulevaisuudessa edessä on entistä voimakkaampi sopeuttamisen tarve, VATT kertoo kokonaisarviossaan julkisen talouden tilasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.