Politiikka
18.10.2023 16:10 ・ Päivitetty: 18.10.2023 18:39
Väyrynen: Olisin voittanut Ahtisaaren vuonna 1994 – eikä Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan 2022
Veteraanipoliitikko Paavo Väyrysen mielestä Martti Ahtisaari olisi hävinnyt hänelle vuoden 1994 presidentinvaaleissa, elleivät EU-jäsenyyden ajajat olisi sotkeutuneet vaalikamppailuun.
Demokraatti-lehti pohti tiistaisessa analyysissaan, olisiko Paavo Väyrynen (kesk.) yltänyt Suomessa vuonna 1994 presidentiksi, ellei Ahtisaari olisi ollut ehdolla.
Tekstissä arveltiin, että silloin demarien todennäköisin ehdokas Kalevi Sorsa olisi hyvinkin voinut hävitä ensimmäisellä kierroksella Väyryselle. Ratkaisevalla toisella äänestyskerralla vastakkain olisivat voineet olla Väyrynen ja Elisabeth Rehn (rkp).
Pitkäaikainen ex-ministeri Väyrynen oli noissa vaaleissa suosionsa huipulla, saaden ennätysmäiset 623 415 ääntä. Rehn olisi silti voinut saada kakkoskierroksellakin häntä kovemman kannatuksen, koska myös Väyrysen vastustus oli puoluerajat ylittävän laajaa.
VÄYRYNEN kertoo nyt Demokraatille lähettämässään vastinetekstissä olevansa lehden spekulaatioista eri mieltä.
Väyrynen kirjoittaa uskovansa, että ilman ulkoparlamentaarista vaalivaikutusta hän olisi voittanut kaikki vastaehdokkaansa – jopa kansansuosikki Ahtisaaren.
– Oma käsitykseni on, että olisin voittanut. Siksihän EU-jäsenyyttä ajaneet vahvat poliittiset ja mediavoimat pitivät huolen siitä, että putosin toiselta kierrokselta, Väyrynen vakuuttaa.
Lisää aiheesta
Reaalimaailmassa peli oli kuitenkin varsin selvä. Rehn sai vaaleissa ensimmäisellä kierroksella 22 prosenttia kansalaisten äänistä ja ohitti Väyrysen, jonka äänisaalis oli hienot 19,5 prosenttia.
Ahtisaaren kannatusprosentti oli ykköskierroksella 25,9.
DEMOKRAATIN analyysissa pohdittiin myös, millaiseksi EU- ja eurovastustajaksi tiedetyn presidentti Väyrysen kausien henkinen perintö olisi muokannut Suomen poliittista tulevaisuutta.
Olisiko Väyrysen linjoille siirtynyt Suomi ollut EU:n tai Naton jäsen vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?
Väyrynen vastaa, että hänen luotsaamanaan Suomi olisi EU:n sijaan vain Euroopan talousalueen ETA:n ja kuvitteellisen Pohjolan yhteisön jäsen. Eikä tässä vielä kaikki.
– Euroopassa olisi laajemminkin toteutettu eriytyvän yhdentymisen mallia, joka olisi estänyt sen kaltaisen kehityksen, joka vei Ukrainan vuonna 2014 alkaneeseen veriseen sisällissotaan, Väyrynen kirjoittaa.
Väyrynen uskoo, että hänen presidenttiytensä olisi vaikuttanut jopa vuoden 2022 tapahtumiin.
– Ukraina olisi kyennyt säilyttämään sisäisen eheytensä, ja sillä olisi ollut hyvät suhteet sekä länsimaihin että Venäjään. Tällöin Venäjän hyökkäyskin olisi tietysti jäänyt toteutumatta, Väyrynen kirjoittaa.
Paavo Väyrynen on julkaissut tekstin myös blogissaan, jonka voi lukea tästä linkistä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.