Tilaisuuden vetäjä, tutkija Johanna Vuorelma nosti esiin muun muassa järjestöjen kohonneet kustannukset. Kuinka järjestöjen siis käy? Hän kysyi panelisteilta, kuinka erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on jatkossakin mahdollisuus vastata kuntien toiveisiin ja toteuttaa ruohonjuuritason auttamista.

Sanna Marin myönsi, että järjestöjen rahoitukseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia.

– Tiedämme, että koska rahoitus on hyvin pitkälti ollut veikkausvoittorahapohjaista ja nämä Veikkauksen tuotot ovat vuosi vuodelta laskeneet ja myös tälle vuodelle jouduimme budjettiriihessä tekemään merkittävän paikkauksen valtion puolelta sen vuoksi, että veikkausvoittovarat ovat alentuneet, niin tämä kyllä tuo järjestöille ennakoitavuuden haasteita ja senkin vuoksi hallitus keskustelee tänään neuvotteluissaan Veikkauksen tilanteesta ja järjestöjen rahoituksen kokonaisuudesta.

– Se että olisi näkymä yhtä vuotta vähän pidemmälle ja toimintaa pystyttäisiin suunnittelemaan sitäkin kautta mahdollisimman vaikuttajaksi ja tehokkaaksi. Valtion ja kuntien pitää yhdessä hakea ratkaisuja siihen, että rahoituksen näkymä olisi hieman pidempi ja hallitus tästä tänään keskustelee.

Vihreiden Mustakallio korosti niin ikään, että rahoitus on järjestettävä niin, että järjestöt voivat keskittyä ydintoimintaansa.

– Ettei aikaa, vaivaa ja resursseja kuluisi siihen hallintohumppaan, mitä tällä hetkellä sitten myös hankemaailma tuo tullessaan.

Annika Saarikko painotti, että on jopa vaikea kuvitella, millainen Suomi olisi ilman kolmannen sektorin panosta.

– Minua hätkähdyttivät Sosten luvut siitä, että keskimääräinen sosiaali- ja terveyspuolen yhdistyksen vuosibudjetti pyörii alle 10 000 eurossa ja noin 10 000 yhdistyksestä noin 80 % toimii vain vapaaehtoisvoimin. Tunnusluvut on tärkeä pitää mielessä. Tämä paljolti ja pitkälti perustuu ihmisten hyvyyteen ja haluun auttaa toinen toisiaan, yhteiskunnan arvoon, joka on lähimmäisen vastuu.

SAARIKON mukaan tämä on tärkeä ohjenuora siinä vaiheessa, kun kuntapäättäjä pohtii, onko kohtuullista periä tilavuokria.

– Äkkiseltään tekisi mieli sanoa, että ei ole.

Vastuuministerinä Saarikko nosti erikseen esiin Veikkauksen aseman.

– Jatkossa minusta on väistämätön tosiasia, ettemme voi elää vuosittain siinä jännityksessä, että mitä poliitikot päättävät sen kuilun umpeen kuromisesta, mikä veikkausvoittovarojen pienenemisestä syntyy. Me tarvitaan uudistus.

Saarikko muistutti, että myös Soste ja sote-järjestökentää sai lausua Erkki Liikasen vetämän työryhmän raportista, että mitä veikkaustilanteelle tehdään tulevaisuudessa.

– Suomessa on poikkeuksellinen, uniikki järjestelmä: kohtalonyhteys rahapelaamisen ja järjestöjen tukemisen välillä. Se ei ole ongelmaton, siinä on moraalisia haasteita, tuotot ovat pieneviä. Se on hyvä asia, koska se tarkoittaa vähenevää pelaamista, mutta se on huono asia järjestöjen edellytysten kannalta. Se on yhteiskunnan arvovalinta, halutaanko tämä kuilu kuroa umpeen. Minun mielestäni se kuilu pitää kuroa umpeen ja samalla hakea toimintaan, totta kai, vaikuttavuutta, tuottavuutta niin kuin kaikkialla yhteiskunnassa.

Jussi Saramo huomautti, että kunnilla on valtavasti tyhjiä tiloja, jopa sellaisia, joita on mieluummin pidetty tyhjillään kuin annettu järjestöjen käyttöön.

– Tilojen osalta erityisesti pitäisi kartoittaa, että jos tiloille ei heti löydy järkevää käyttöä, sitten tehdään pidempiaikainen sitoumus, että joku järjestö saa käyttää, jos siinä on järkevää toimintaa. Tällainen ei välttämättä edes lisäisi kustannuksia vaan voi jopa vähentää siihen verrattuna, että tilat seisovat tyhjillään.

KOKOOMUKSEN Ikonen jakoi muiden mielipiteen, että järjestöjen toiminta on turvattava.

– Yksi sellainen näkökulma mistä on vähän puhuttu on se, että miten voisimme saada yksityistä rahoittamista tehtyä helpommaksi osana kokonaisratkaisua. Sanon heti, etten aja mitään säätiötyyppistä rahoitusmallia. Mutta meistä moni antaa lahjoituksia vaikkapa kirkon ulkomaanavulle tai WWF:lle. Voisimme vaikka verovähennysten avulla tai muuten saada ihmisiä antamaan lahjoituksia meidän kansallisille järjestöille?

Perussuomalaisten Juvonen lisäsi vielä, että pienetkin järjestöt ovat osoittaneet koronan aikana hyödyllisyytensä.

– Niillä on myös työllistävä vaikutus ja vertaistukivaikutus, ne luo ympärilleen äärettömästi hyvää, sosiaalista yhteistä hyvää ja siellä tuetaan toinen toisiaan.

Juvonen pelkää, että kaavailtu sote-uudistus on uhkakuva monelle järjestölle.

– Alkaa eloonjäämiskamppailu, kun tulee isot hyvinvointialueet, että jäävät toimimaan ja ketkä ei.