Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Venäjä pyrkii nyt ottamaan takaisin menettämiään alueita – asiantuntija: Kurskin pullistuma on Ukrainalle vaikea puolustettava

LEHTIKUVA / AFP PHOTO / HANDOUT / TELEGRAM /@vvgladkov
Kuvassa Ukrainan iskun tuhoja asuintalon seinässä Venäjän Belgorodissa 1. syyskuuta.

Venäjä aloitti tällä viikolla vastahyökkäyksen Kurskin alueella ottaakseen takaisin Ukrainan elokuussa valtaamia alueita. Sotaa Black Bird Groupissa seuraava Pasi Paroinen sanoo, että tässä vaiheessa kyse näyttäisi olevan paikallisesta vastahyökkäyksestä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Vielä ei näyttäisi siltä, että kyseessä olisi laajamittainen koottu vastaoffensiivi, vaan tässä on ensimmäisenä avattu nämä vastahyökkäykset kahdensuuntaisella iskulla Ukrainan Kurskin-pullistuman läntiseen sivustaan, Paroinen sanoo.

Venäjän tavoitteena näyttää Paroisen mukaan olleen luoda Korenevosta Glushkovoon maayhteys, joka meni poikki kun Ukraina tuhosi Sejmjoen siltoja. Tämä tavoite näyttää onnistuneen.

Torstaina Venäjä kertoi vallanneensa takaisin kymmenen asutuskeskusta.

Paroisen mukaan Kurskin pullistuma on Ukrainalle haastava paikka puolustaa. Se ei ole sidottu erityisen edullisiin maastonkohtiin. Alueella on venäläisten vanhoja linnoitteita, mutta niiden puolustussuunta on rajalle päin.

-  Ensimmäiset avaavat vastahyökkäykset eivät ole menneet Ukrainan kannalta ihan hirveän hyvin, mutta se ei vielä täysin kerro siitä, kuinka sujuvasti venäläisten vastahyökkäykset tulevat jatkossa menemään.

PAROISEN mukaan on vaikea arvioida, kuinka nopeasti Venäjä voisi saada Ukrainan valloittamat alueet Kurskissa kokonaan takaisin haltuunsa. Paljon riippuu Venäjän taktiikasta.

Tämän viikon operaatio voi olla osa laajemman vastahyökkäyksen valmistelua.

-  Jos halutaan lähteä tekemään pihtiliikettä ja saarrostamaan Ukrainan Kurskin pullistumaa, se (Glushkovo) on siihen erittäin hyvä alue. Jos näin vaarallinen skenaario pääsisi toteutumaan, sittenhän tämä tilanne voisi ratketa hyvinkin nopeasti.

Jos taas Venäjä yrittää hyökätä tasaisesti joka suunnalta, menestys riippuu siitä, kuinka hyvin ukrainalaiset ovat ehtineet linnoittaa aluetta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pasi Paroinen tarkkailee rintamakarttaa kotonaan Kuopiossa 5. kesäkuuta 2024. (Lehtikuva / Matias Honkamaa)

YKSI Ukrainan Kurskin-operaation tavoitteista on ollut sitoa Venäjän joukkoja muualta rintamalinjalta.

Paroisen mukaan on Venäjä on kyllä siirtänyt huomattavan määrän joukkoja Kurskiin, varsinkin asevoimiensa keihäänkärkiyksiköitä eli merijalkaväkeä ja VDV-maahanlaskujoukkoja.

-  Mutta kyllähän se aika selvää on, että Venäjä ei ole siirtänyt nimenomaan painopistealueelta mitään merkittäviä joukkoja pois.

Viime viikkoina Itä-Ukrainan rintamalla painopiste on ollut Pokrovskin seudulla, jossa Venäjä on edelleen edennyt. Joukkoja onkin siirretty rintamalohkoilta, joissa ei ole käyty kiivaita taisteluita.

UKRAINA on saanut Pokrovskin tilannetta jossain määrin rauhoitettua lähetettyään alueelle lisää joukkoja. Tilanne on kuitenkin edelleen Ukrainalle hankala.

Taisteluiden painopiste on siirtynyt etelään päin, ja Venäjä on alkanut hyökätä Ukrainan puolustuslinjojen selustaan ja sivustaan.

Avainasemassa on Paroisen mukaan se, saako Venäjä rintaman liikkumaan laajemminkin. Alueella on paljon venäläisiä yksiköitä, joista jotkut ovat puskeneet päätään seinään jopa kaksi ja puoli vuotta.

-  Jos tämä puolustusasema nyt lähtee rullaamaan niin, että sieltä päästään pohjoisesta etelään päin avaamaan koko tämä rintama Vuhledarista Pokrovskiin, silloinhan se vapauttaa liikkeelle kaikki ne joukot, jotka siellä ovat tähän saakka olleet paikallaan hakkaamassa päätä seinään. Se on aika huolestuttavaa.

Anssi Rulamo / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE