Asetelman ei pitäisi luvata varmaa jatkokautta vallanpitäjille. Venäjällä ei kuitenkaan ole näköpiirissä mahdollisuutta, että kannatustaan menettänyt valtapuolue Yhtenäinen Venäjä häviäisi vajaan kahden viikon kuluttua pidettävät parlamenttivaalit.

Tähtäimessä on vähintään kahden kolmasosan enemmistö duuman paikoista. Miten se varmistetaan?

– Niillä toimilla, mitä on jo aiemmin nähty, eli ennennäkemättömällä repressiolla (sorrolla), tiivistää vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.

Lassilan mukaan edellä mainittu on valmistautumista siihen, että jos vaalitulos kaikesta huolimatta alkaa näyttää valtaapitävien kannalta katastrofilta, voidaan turvautua ennen näkemättömään vaalivilppiin.

– Sitä nyt joka tapauksessa ilmenee, mutta missä mitassa vilppiä joudutaan käyttämään, on vielä avoin kysymys, hän sanoo.

Äänestyksen venyttäminen kolmipäiväiseksi on Lassilan mukaan sekin tarkoitettu antamaan lisäaikaa vaalitulokseen reagoimiseen.

Otteiden tiukentamisen ohella Venäjällä on käytössä myös toinen vanha keino eli rahan jakaminen vaalien alla tietyille kohderyhmille, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja sotaväelle. Tällaisten vaaliporkkanoiden vaikutus on Lassilan arvion mukaan kuitenkin rajallinen.

– Tällainen vetoaa niihin äänestäjiin, joihin se on ennenkin vedonnut, mutta ei tällä mitään merkittävää lisätukea saada mobilisoitua, hän arvioi.

Duumanvaalit eroavat Lassilan mukaan presidentinvaaleista tai viime kesän perustuslakikansanäänestyksestä. Kahdessa viimeksi mainitussa Venäjän johdon huolena oli saada äänestysprosentti riittävän korkeaksi, parlamenttivaaleissa sen pitäisi jäädä sopivan alhaiseksi.

Kunhan valtion budjetista riippuvat työntekijät, eläkeläiset, sotilaat ja muut ydinäänestäjät saadaan uurnille, voivat muut pysyä kotona.

–  Ehdokkaiden ennakkoseulonnan ja kaiken muun kontrollin tavoitteena on se, että vaikka Yhtenäisen Venäjän ehdokas saisi minimaalisen vähän ääniä, niin hän saa niitä kuitenkin eniten, Lassila sanoo.

Täsmälleen päinvastaista tavoittelee vangitun oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin verkosto ja sen ylläpitämä niin kutsuttu älykkään äänestämisen järjestelmä. Se pyrkii siihen, että mahdollisimman moni äänestäisi ja että äänet keskittyisivät Yhtenäisen Venäjän ehdokkaan varteenotettavimmalle vastustajalle.

Vaikka ensi kuun vaaleissa onnistuttaisiin varmistamaan toivottu lopputulos vanhoilla keinoilla, ei toiminta ole Lassilan mukaan kovin pitkänäköistä. Ruuvia kun pitää kiristää vaaleista toiseen, mikä on omiaan luomaan oppositioon siltä aiemmin puuttunutta yhtenäisyyttä.

– Toisaalta ruuvin löysääminen päästäisi todennäköisesti höyryjä pihalle arvaamattomalla tavalla. Hallinnon vaihtoehdot ovat vähissä, sorron käytöstä on vaikea perääntyä, Lassila kuvailee.