Rovajärven ampuma-alueella Lapissa alkoi maanantaina Kainuun prikaatin johtama reilun viikon pituinen tykistön ampumaharjoitus Northern Strike 225, joka kuuluu Puolustusvoimien laajaan alkutalven sotaharjoitusten putkeen. Rovajärven harjoitukseen osallistuu yli 2  000 sotilasta, ja mukana on myös noin 40 puolalaista.

Marras-joulukuussa harjoittelevat niin Maavoimat, Ilmavoimat kuin Merivoimatkin eri puolilla Suomea. Harjoituksiin osallistuu kaikkiaan yli 20  000 sotilasta.

Nato-Suomen alkutalven sotaharjoituksiin on kiinnitetty laajasti huomiota myös Venäjän mediassa. Asiasta lyhyen uutisen kirjoittanut Venäjän valtiollinen uutistoimisto RIA Novosti kertoo otsikossaan, että harjoitukset järjestetään lähellä Venäjän rajaa.

Rovajärven ampuma-alue sijaitsee noin sadan kilometrin päässä itärajasta eli leveyssuunnassa keskellä Pohjois-Suomea. Harjoitusta ei siis voisi Lapissa järjestää kovin paljon kauempana Venäjästä menemättä Ruotsin rajalle asti.

MONI muukin venäläismedia korosti sotaharjoitusten väitettyä läheisyyttä. Pietarilaismedia Fontankan mukaan harjoitukset tehdään ”Venäjän rajalla”, ja Karjalan alueen media Karelinform kertoo, että sotaharjoitukset järjestetään lähellä Karjalan rajaa.

-  Mikä tahansa suoraan Venäjän rajojen lähellä suoritettava harjoitus on melko vaarallinen asia, sillä kaikki viimeisen kahden vuosisadan sodat alkoivat osin sotaharjoitusten varjolla, kommentoi sotahistorioitsija Juri Knutov pietarilaiselle Vetsherni Sankt-Peterburgille marraskuun alussa, kun Suomen alkutalven ensimmäiset sotaharjoitukset alkoivat.

Knutov jättää mainitsematta, että näin on viime aikoina toiminut Venäjä itse. Ennen laajan hyökkäyksen aloittamista Ukrainaan helmikuussa 2022 Venäjä vakuutteli joukkojensa kerääntyneen Ukrainan rajalle vain harjoituksia varten.

SUOMEN liityttyä sotilasliitto Naton jäseneksi Venäjä on rakentanut Suomesta aiempaa synkempää viholliskuvaa. Näkyvin esimerkki oli turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajan ja maan entisen presidentin Dmitri Medvedevin uutistoimisto Tassille syyskuussa kirjoittama mielipidekirjoitus, jossa hän syytti Suomea valmistautumisesta hyökkäyssotaan Venäjää vastaan.

-  Liityttyään Natoon ”puolustuksen” verukkeella Helsinki jatkaa vastakkainasettelun kurssilla valmistautuessaan sotaan Venäjän kanssa, ilmeisesti valmistellen sillanpääasemaa meihin kohdistuvaa hyökkäystä varten, Medvedev sanoo kirjoituksessa, jonka otsikko on ”Suomen uusi doktriini: Tyhmyys, valheet ja kiittämättömyys”.

Presidenttivuosinaan maltillisena pidetty Medvedev on profiloitunut Ukrainan sodan aikana räyhähenkenä, joka on sanaillut kaikkein aggressiivisimpia palopuheita Ukrainan hallintoa ja länsimaita vastaan. Useimmat Kremlin analyytikot pitävät Medvedevin nykyistä asemaa Kremlin valtaeliitissä vähäpätöisenä.

SUOMEN nimi kuultiin sotilaskontekstissa myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin huulilta lokakuussa ajatushautomo Valdai-klubin tilaisuudessa, jossa hän puhui uuden ”täysvaltaisen sotilasryhmittymän” perustamisesta Suomen rajan lähelle.

Venäjä perusti vuonna 2024 uudelleen vanhan Leningradin sotilaspiirin Suomen rajalle.

-  Venäjällä ei ollut sotavoimia Suomea naapurissa sijaitsevissa osissamme, ja nyt tulee olemaan, Putin sanoi tosiasioiden vastaisesti.

Putin on ennenkin lausunut perättömiä väitteitä siitä, ettei Venäjällä olisi ollut lainkaan sotavoimia Suomen rajan lähellä. Jo vuonna 2016 vieraillessaan Suomen Kultarannassa presidentti Sauli Niinistön vieraana Putin esitti suomalaisten toimittajien edessä aiheesta niin poskettoman väitteen, että sitä pidettiin alkuun tulkin käännösvirheenä.

Putin sanoi, että Venäjä olisi vetänyt pois kaikki joukkonsa peräti 1  500 kilometrin säteeltä Suomen rajasta. Luku oli häkellyttävä, sillä noin valtavan maantieteellisen vyöhykkeen sisään mahtuisi käytännössä koko Uralvuorten länsipuolinen Venäjä. Linnuntietä mitattuna 1  500 kilometriä on jotakuinkin matka Nuijamaan raja-asemalta Itä-Ukrainan rintamalle.

Venäläismediassa presidentinhallinto kertoi myöhemmin Putinin tarkoittaneen, että joukot olisi vedetty tältä pituudelta rajalta, ei etäisyydeltä, kertoi Ilta-Sanomat tuolloin.

Suomen lähialueilla on ollut runsaasti Venäjän sotilasvoimia erityisesti Pietarin seudulla ja Kuolan niemimaalla. Suomen rajan lähellä tukikohtiaan pitävät muun muassa 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati Alakurtissa, 69. moottoroitu jalkaväkidivisioona Viipurin lähellä ja 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati lähellä Norjan rajaa, kerrottiin Suomen sotilastiedustelun julkisessa selonteossa 2025.

Ukrainan sota on monin paikoin verottanut Suomen rajan lähettyvillä olevien venäläissotilaiden määrää.

Lassi Lapintie / STT