Amerikkalaismedian kokonaisuudessaan julkaisemassa syytteessä kuvaillaan yksityiskohtaisesti, miten huolellisesti venäläiset suunnittelivat ja toteuttivat informaatiohyökkäyksen Yhdysvaltojen demokraattipuoluetta vastaan. Venäjän hakkerit käyttivät satoja haittaohjelmia varastaakseen tietoja, jotka Venäjä sitten julkaisi internetissä valehenkilöllisyyksien turvin.

Muellerin ottama askel on merkittävä, sillä kaikki amerikkalaiset eivät edelleenkään usko venäläisten sekaantuneen vaaleihin, vaikka Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisö on jo pitkään pitänyt venäläisten sekaantumista kiistattomana tosiasiana.

Presidentti Donald Trump on esimerkiksi useita kertoja kyseenalaistanut julkisesti demokraatteihin kohdistuneen hyökkäyksen ja sen, että venäläiset olisivat sen takana. Hän on syyttänyt demokraattien lavastaneen koko jutun.

Syytteestä käy ilmi myös erikoinen ajallinen yhteys Trumpin kampanjapuheiden ja venäläisten tiedonkalasteluyritysten välillä.
Heinäkuun 27. päivänä 2016 Trump puhui lehdistötilaisuudessa vastaehdokkaansa Hillary Clintonin sähköpostiskandaalista ja heitti ilmoille yhden koko kampanjan kummeksutuimmista kommenteistaan.

– Venäjä, jos olet kuulolla, toivon että pystyt löytämään kateissa olevat 30 000 sähköpostia, hän kehotti.

Hän viittasi Clintonin sähköpostitililtä poistettuihin sähköposteihin, jotka Trump on antanut ymmärtää tämän poistaneen salaillakseen ulkoministerinä työskennellessään tekemiään virheitä.

Syytteen mukaan samana päivänä tai ainakin suunnilleen samana päivänä syytetyt yrittivät illalla kalastella kohdennetusti sähköpostitilien tietoja verkkotunnuksesta, joka oli Clintonin toimiston käytössä.

Mikäli kalasteluyritys tosiaan tapahtui heinäkuun 27. päivänä, venäläiset näyttävät pyrkineen noudattamaan Trumpin kehotusta vain muutama tunti lehdistötilaisuuden jälkeen.

Perjantaina nostetuista syytteistä yksikään ei kohdistu Trumpin kampanjaväkeen tai muihinkaan amerikkalaisiin. Muellerin tutkinta jatkuu kuitenkin edelleen, ja on täysin mahdollista, että luvassa on lisää syytteitä.

Tutkinnan pääasiallinen tehtävä on selvittää, sekaantuiko Venäjä vaaleihin, ja jos sekaantui, tekikö Trumpin kampanjaväki venäläisten kanssa yhteistyötä asiassa. Asialistan ensimmäinen kohta alkaa olla selvillä, joten seuraavaksi lienee jälkimmäisen kohdan vuoro.

Syytekirjelmässä todetaan syytettyjen venäläisupseerien olleen internet-valehenkilöllisyyksiensä kautta yhteydessä useisiin amerikkalaisiin ja toimittaneen varastamiaan tiedostoja muun muassa amerikkalaiselle kongressiehdokkaalle, lobbaajalle, verkkouutispalvelulle ja toimittajalle.

Tiedostojen vastaanottajat ovat kuitenkin voineet luulla asioivansa amerikkalaisten hakkerien kanssa. He eivät näin ollen välttämättä tienneet, että kyseessä oli vieraan vallan edustajan yritys vaikuttaa Yhdysvaltojen vaaleihin.

Syytteessä mainitaan erikseen venäläisupseerien valepersoonan Guccifer 2.0:n kirjoittaneen “henkilölle, joka oli säännöllisesti yhteydessä Donald J. Trumpin presidentinvaalikampanjan korkean tason toimihenkilöiden kanssa” ja siteerataan otteita Gucciferin ja kyseisen henkilön välisestä keskustelusta.

Otteista näkee, että syytteessä mainittu henkilö on Trumpin pitkäaikainen neuvonantaja Roger Stone, joka julkaisi jo yli vuosi sitten Twitterissä yksityisviestein käydyn keskustelun verkkosivullaan.

Syytteessä mainitut otteet tai Stonen julkaisema pidempi keskustelu eivät kuitenkaan osoita, että Stone olisi tiennyt keskustelevansa venäläisten kanssa tai että hän olisi ollut millään tavoin osallisena Venäjän yrityksiin sekaantua vaaleihin.

Vaikka syytteiden sisältö ei ollut Trumpin itsensä tai hänen kampanjaväkensä kannalta huolestuttava, Trump tuskin on Muellerin ratkaisusta iloinen.

Syytteiden nostamisen ajoittaminen juuri Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kahdenkeskisen tapaamisen alle on kiusallista Trumpille, joka on kertonut haluavansa parantaa Yhdysvaltojen ja Venäjän välejä.
STT–MARIA ANNALA