Tsaariperheen surmaaminen on edelleen asia, joka herättää Venäjällä suuria tunteita ja hiertää myös Venäjän valtion ja ortodoksisen kirkon välejä.

Tsaari Nikolai II luopui kruunustaan maaliskuussa 1917, kun ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaan ruokapulaan kyllästynyt kansa kapinoi silloisessa pääkaupungissa Petrogradissa. Myöhemmin samana vuonna Vladimir Leninin johtamat kommunistiset bolshevikit nousivat valtaan lokakuun vallankumouksessa.

Tsaariperhe pidätettiin, ja bolshevikit pitivät heitä vankeina ensin Siperiassa ja sitten Uralilla sijaitsevassa Jekaterinburgissa. Neuvosto-Venäjällä riehui tuolloin sisällissota, ja bolshevikit pelkäsivät heitä vastustavien valkoisten tulevan pelastamaan tsaariperhettä. Niinpä heinäkuussa 1918 Romanovit vietiin vankitalonsa kellariin ja ammuttiin sinne. Samalla tapettiin neljä heidän palvelusväkensä jäsentä.

Tiistain vastaisena yönä tsaariperheen murhaa muistettiin Jekaterinburgin lähistöllä. Noin 100 000 ihmistä osallistui kulkueeseen, joka kulki murhapaikalta tsaariperheen kunniaksi rakennetulle luostarille. Kulkuetta johti Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill.

Kirkko veren päällä eli Kaikkien pyhien kirkko Jekaterinburgissa Venäjällä 23. syyskuuta 2013. Tsaariperheen kuvia kirkon edustalla, jossa teloitettiin viimeiset Romanovit Nikolai II perheineen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN.

Lisää aiheesta

Tuomioja: Sisällissodan tapahtumille löytyy selityksiä, ei oikeutusta – ”Vallankumouksen aave liihotteli vahvimmillaan”

Tampereen Kalevankankaan Punaisten muistomerkin alueella lepää noin 2000 henkensä menettänyttä

”Lumetarina” – Lasse Lehtinen ja Risto Volanen murjovat Väinö Linnan Pohjantähteä: ”Johtanut vakavasti harhaan kokonaisen sukupolven”

Tällainen oli Mannerheimin ”ammutaan paikalla” -julistus – uutuuskirja paljastaa, kuinka ylipäällikön taskussa olivat allekirjoitusta vaille valmiit potkut

Kirill piti puheen ja sanoi, että Venäjän tulisi ottaa opiksi tästä vaikeasta ja katkerasta kokemuksesta.

– Meidän pitäisi olla pysyvästi immuuneja kaikkia sellaisia ideoita ja johtajia vastaan, jotka haluavat meidän hyväksyvän jonkin uuden ja tuntemattoman onnellisen tulevaisuuden, joka saavutetaan meidän elämämme, perinteidemme ja uskomme tuhon kautta, Kirill sanoi.

Patriarkan sanat voidaan tulkita myös piikiksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin vastustajille.

Tsaariperheen murha on jakanut venäläistä yhteiskuntaa ja myös ortodoksista kirkkoa. Tsaari Nikolai II:n, hänen vaimonsa ja kolmen heidän lapsensa luunkappaleita löydettiin vuonna 1979.

Jäännökset haudattiin Pietarissa vuonna 1998 silloisen presidentin Boris Jeltsinin järjestämissä hautajaisissa, mutta silloinen patriarkka ei osallistunut tilaisuuteen eikä kirkko ei ole vieläkään tunnustanut virallisesti, että jäännökset todella olivat tsaariperheen. Kirkon mielestä DNA-testien tulokset eivät ole olleet riittävän luotettavia.

Perheen kahden muun lapsen, Aleksein ja Marian jäännökset löydettiin vuonna 2007. Kirkko ja valtio eivät ole päässeet sopimukseen heidän hautaamisestaan. Tilanne on hieman kiusallinen myös presidentti Putinille, joka on asemoinut itsensä kirkon läheiseksi liittolaiseksi.

Kyse on vanhoista erimielisyyksistä. Liberaali ortodoksipappi Andrei Kurajev kertoi uutistoimisto AFP:lle, että kirkko haluaa uskoa bolshevikkeja vastustaneiden valkoisten teorian siitä, että bolshevikit polttivat tsaariperheen ruumiit ja hautasivat ne metsään.

Vanhoilliset voimat ovat vahvistuneet kirkon sisällä viime vuosina, ja Kurajevin mukaan patriarkka Kirill pelkää, että haudattujen jäännösten tunnustaminen tsaariperheelle kuuluviksi suututtaisi kirkon vanhoillisen siiven.

Keskustelua on herättänyt myös se, oliko Neuvostoliiton perustaja Lenin määrännyt tsaariperheen tappamisen. Vuonna 2011 päättyneessä virallisessa tutkinnassa todettiin, ettei asiasta ole todisteita. Lenin kuitenkin hyväksyi surmaamisen kuultuaan siitä.

Ortodoksinen kirkko julisti vuonna 2000 koko tsaariperheen marttyyreiksi. Venäjän valtio ei ole järjestänyt virallisia muistotilaisuuksia tsaariperheen murhan 100-vuotispäivälle.