– Tuntuu moraalisesti todella väärältä, että samalla kun meillä on täällä ukrainalaisia pakolaisia, tänne tulee venäläisiä turisteja nauttimaan elämästä ja shoppailemaan, Kymäläinen kiteyttää Demokraatille.

SDP:n eduskuntaryhmän kannan mukaisesti hänkin kannattaa sitä, että turistiviisumien myöntäminen venäläisille kielletään. STT:n kyselyn mukaan asia saa kannatusta neljältä suurimmalta eduskuntaryhmältä.

Kymäläisen mukaan tahtoa tulla Suomeen ostoksille vaikuttaa riittävän jopa siinä määrin, että sitä voi kuvata hamstraamiseksi. Erityisen väärältä Kymäläisen mielestä ”varsin helpon viisumikäytännön” lisäksi tuntuu mahdollisuus verovapaaseen matkailijamyyntiin.

Etelä-Karjalan maakuntaliiton valtuuston puheenjohtajanakin toimiva Suna Kymäläinen huomauttaa, että rajan avaaminen turismille tuntuu kummalliselta myös siinä valossa, että kaikki virallinen yhteistyö – jota itäsuomalaisittain on tehty Venäjän kanssa paljon – on jäissä. Suomi on myös sitoutunut muun Euroopan kanssa pakotteisiin, hän jatkaa.

Hyvä ei ole Kymäläisen mielestä sekään, että Suomea voidaan käyttää kauttakulkumaana muualle Eurooppaan. Asian ongelmallisuuden ovat nostaneet esiin muiden muassa politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski.

– Ei näytä hyvältä, että Putinin kannattajat Venäjällä pääsevät matkustamaan Suomen kautta Eurooppaan lomailemaan. Ja todennäköisesti ilkkuvat Euroopan kyvyttömyydelle laittaa kova kovaa vastaan. Suomen rajapolitiikka mahdollistaa sanktioiden vaikutusten heikentämisen, Vuorelma tviittasi jo viikko sitten maanantaina.

Saila Heinikosken mielestä tilanne vaikuttaa erikoiselta. Hän kommentoi asiaa Helsingin Sanomissa.

– Kyllähän sanktioiden tarkoitus on, että ne tuntuisivat ja näkyisivät ja asettaisivat painetta Venäjän hallintoon, hän sanoi HS:lle.

Liikennettä on rajalla toki myös toiseen suuntaan. Jo ennen rajuinta polttoaineiden hintojen nousua moni suomalainen on käynyt Venäjällä ostamassa edullisempaa bensaa. Kymäläisen mielestä se ei tunnu tässä tilanteessa yhtään sen hyväksyttävämmältä kuin venäläisten shoppailumatkat Suomeen.

– Bensaralli ei ole ollut niin suurta kuin ehkä odotettiin. Se houkuttelee osaa kansasta, mutta saan myös paljon yhteydenottoja, joissa polttoaineen hakeminen Venäjältä tuomitaan. Täällä on ihmisillä varmasti monenlaisia ajatuksia. Itse näen, että niin kauan, kun meillä on sotaa käyvä naapuri ja virallinen yhteistyö on jäissä, niin niin pitkään pitäisi olla jäissä tällaisen turisminkin.

Kymäläinen huomauttaa, että rajan tuntumassa on tavallista, että rakkaus-, perhe- ja sukulaisuussuhteet ovat maiden rajan ylittäviä. Hän kertoo, että koronasulun aikana tällaisista syistä rajan yli kulkemiseen suhtauduttiin suopeammin.

– Sellaisia inhimillisiä tekijöitä, joita otetaan huomioon, voisi olla nytkin, hän pohtii.

Venäläinen turismi merkitsee itäisessä Suomessa paljon, sitä ei käy kieltäminen. Suna Kymäläinen kertoo, että koronasulkujen aikaan laskettiin, että matkailun tyrehtyminen tarkoitti miljoonan euron menetyksiä joka päivä. Moni yritys ei selvinnyt matkailun aallonpohjasta, mutta yhtä lailla moni pystyi sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

– En usko, että tämä Venäjän turismin loppuminen sodan vuoksi tulisi enää vaikeuttamaan tilannetta siitä, mitä se oli koronan aikaan, Kymäläinen arvioi ja muistuttaa, että tiettyjä asioita ei myöskään voida mitata rahassa.

– Nyt puhutaan ihmisoikeuksista ja periaatteista – moraalisesti ja eettisesti oikein toimimisesta, hän summaa.

Kymäläinen kertoo, että Itä-Suomessa mietitäänkin nyt kokonaan uutta toimintastrategiaa niin kaupunkien, kuntien kuin maakunnankin tasolla. On pohdittava, millä tavoin tulevaisuudessa pärjätään, kun tähän asti niin paljon on laskettu Venäjän varaan. On suunnattava länteen, eikä silloin Kymäläisen mielestä ole mikään myyntivaltti, jos yhteistyö itärajan yli jatkuu entiseen tapaan Ukrainan sodasta piittaamatta.

Suna Kymäläisen lakialoitetta ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien oikeudesta ostaa kiinteistöjä Suomesta käsiteltiin eduskunnassa vuonna 2014. Moni muistaa, ettei aloitteen saama vastaanotto ollut kovin mairitteleva. Mitä ajatuksia tuolloin käydystä keskustelusta herää tänään?

– Totta kai se toive, että olisipa asiaa pysähdytty pohtimaan ja olisipa sitä, mitä yritin sanoa, kuunneltu tarkemmin.

Kymäläinen kuvailee saaneensa ”kylähullun, rasistin ja ulkomaalaiskammoisen leiman”, vaikka hän vain halusi tukkia ”vuotavaa lakia”. Hän halusi nostaa esiin turvallisuusnäkökulmia, eikä esimerkiksi rajoittaa ihmisten kanssakäymistä tai Suomeen tulemista. Hän on tyytyväinen, että aktiivisella toiminnalla kuitenkin saatiin lopulta esimerkiksi Airiston Helmen kaltaisia kohteita myös viranomaisten tietoon.

Kaikkiaan hän sanoo suhtautuvansa hyvin kahtiajakoisesti vuosien takaiseen keskusteluun.

– Nyt saan ymmärrystä asialle, joten onhan tämä nykytilanne ollut myös tavallaan kunniaa palauttavaa. Mutta tässä tilanteessa ei toisaalta voi oikein olla tyytyväinen, vaikka olisikin ollut oikeassa. Ei sillä voi ilakoida, että Venäjä yhtäkkiä näyttikin – jo tässä vaiheessa, näin lähellä – että se voi hyökätä provosoimattomaan naapurivaltioon niin raa’alla tavalla, kun se on Ukrainaan hyökännyt, Kymäläinen luonnehtii.

Viisumikäytännöt kireämmälle

Kun Suna Kymäläinen silloin aikoinaan jätti lakialoitteensa maa- ja kiinteistökaupoista, hän teki myös aloitteen viisumikäytäntöjen tiukentamisesta. Sillä hän halusi puuttua kiinteistöomistuksiin liittyviin lieveilmiöihin, joita ei ole Kymäläisen mukaan huomioitu riittävällä tavalla vieläkään.

– Esitin, ettei vuoden mittaista viisumia voisi saada, jos on maksamatta tie-, jäte- tai sähkömaksuja Suomeen. Se ei ole edennyt ja tein aiheesta kirjallisen kysymyksen myös tällä kaudella, mutta sille ei näytetty lämpiävän tälläkään kertaa, Kymäläinen harmittelee.

Kymäläinen nostaa esimerkiksi yksityisteiden – joita Kaakkois-Suomessakin on paljon – tienhoitomaksut. Hänestä ei ole oikein, että ulkomaisilta osakkailta mahdollisesti maksamatta jääneet maksut nostavat muiden tienkäyttäjien maksuosuutta. Ulosoton kautta kun asiaa ei voi rajan yli hoitaa ja tien huolto on kuitenkin pakko hoitaa.

– Osa asuu yksityisteiden varrella vakituisesti ja heille on elintärkeää, että tie on kunnossa ja talvella aurattu, Kymäläinen sanoo.

Viime maaliskuussa Suna Kymäläinen jätti eduskunnalle lakialoitteen laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta. Kymäläisen mukaan aloite on vielä maa- ja metsätalousvaliokunnan pöydällä odottamassa käsittelyä.

Aloitteessa esitetään, että EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankinta asetettaisiin luvanvaraiseksi siten, että hankintaa koskevan luvan myöntäisi alueellinen ely-keskus.

Lupahakemukset jaettaisiin aloitteen mukaan viiteen ryhmään kiinteistön luonteen ja käyttötarkoituksen mukaan riippuen siitä, onko kyse esimerkiksi rajavyöhykkeestä, vapaa-ajanasumisesta tai metsäalueesta.

– Tärkein pointti tässä on, että kyse ei ole pelkästään strategisesti tärkeistä alueista, vaan myös siitä, ettei maatalousmaita, metsiä ja pohjavesialueita ja muita ole järkevää myydä EU:n ulkopuoliseen omistukseen.

Strategisia kohteita lainsäädännöllä jo valvotaan, mutta Kymäläisen mielestä tällaisten kohteiden määrittely on haastavaa. Mitkä kaikki sellaisiksi lasketaan? Hän katsoo, että luvanvaraisuus edistäisi ainakin mahdollisesti turvallisuusnäkökulmasta merkityksellisten kohteiden tietoon tulemista.

– Meillä on täällä esimerkiksi paljon vanhoja kouluja, kylätaloja, lomakohteita, leirintäalueita, mökkikyliä ja hotelleja, jotka ovat jo siirtyneet venäläisten omistukseen tai joista ollaan kiinnostuneita. Nämä ovat sellaisia, joita voidaan pahassa paikassa käyttää esimerkiksi miehistön sijoittamiseen. Tämän kaltaiset kohteet pitäisi huomioida ja kartoittaa, että kuinka paljon niitä täällä alueella on, Kymäläinen sanoo.

Rajoitukset venäläisten turistiviisumeihin kirvoittavat myös kritiikkiä. SDP:n eduskuntaryhmän linjasta poiketen kansanedustaja Kimmo Kiljunen ei kannata turistiviisumien laittamista jäihin. Kimmo Kiljunen on kertonut kannoistaan Ylellä.

Kiljusen mukaan Suomen ja Venäjän välillä suhteita tulee pitää yllä suhteita nimenomaan kansalaisten tasolla. Hän katsoo, ettei tavallisten venäläisten eristäminen Euroopasta ja muusta maailmasta edistä demokratiaa ja ihmisoikeuksia eikä saa aikaan muutosta Venäjällä.

Julkisessa keskustelussa on esitetty myös näkemyksiä siitä, että turistiviisumien rajoittamisen myötä kapenevat myös mahdollisuudet viestiä Vladimir Putinin propagandan kyllästämille venäläisille Ukrainan sodan todellisuudesta. Muiden muassa kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kysyy Facebook-kirjoituksessaan, onko venäläisten täydellinen eristäminen Kremlin propagandan kuplaan perusteltua.

Yle on kertonut Kybartain kylässä tien varteen ripustetuista julisteista, joissa kerrotaan kylän läpi kulkeville venäläisille Venäjän tekevän Ukrainassa kansanmurhaa. Junat ja rekat kulkevat liettualaiskylän läpi Kaliningradin alueelle. Ajatusta vastaavasta kampanjoinnista Suomen ja Venäjän rajalla on palloteltu keskustelussa myös Suomessa.

Suna Kymäläinen pitää oikean tiedon levittämistä tärkeänä ja tavoiteltavana asiana, mutta hän epäilee nyt esitettyjen konstien vaikuttavuutta.

– On jos jonkinlaisia ehdotuksia infotauluista tai siitä, että jokaiselle maahan tulevalle annettaisiin joku paperi, kuvakirja tai muuta materiaalia. Mutta jos ihmisillä ei ole aitoa halua niihin perehtyä, niin nehän menevät välittömästi roskakoppaan.

– On huolestuttavaa, että on jopa Suomessa asuvia venäläisiä ja venäläistaustaisia ihmisiä, jotka uskovat Putinia ja tukevat häntä. Heitä on yllättävän paljon, jotka eivät luota länsimaalaiseen tietoon.

Juttuun täydennetty viittaus Tuomiojan kirjoitukseen.