- Tällaiset vaatimukset menevät minusta populismin puolelle, Heikura kommentoi STT:lle.

Heikura on ollut pitkään it-alalla ja muistaa nähneensä jonkin muun eurooppalaisen käyttöjärjestelmän kuin Linuxin viimeksi vuonna 1994.

- Sen jälkeen nämä ovat olleet amerikkalaismarkkinoiden hallinnassa.

- Tämä on vähän sama kuin ostaisit auton. Ostatko sen valmiina kaupasta vai teetkö sen tallissa osista itse?

VEROHALLINNOSSA tehtiin päätös siirtyä amerikkalaisiin pilvipalveluihin vuonna 2017, ja viimeiset siirrot ovat parhaillaan menossa. Lähes kaikki verotukseen tarvittavat tiedot ovat jo nyt pilvipalvelussa.

Pilvipalvelut ovat Heikuran mukaan kiistattomasti turvallisempia kuin omat konesalit. Samalla saavutetaan kustannussäästöjä ja kapasiteetin joustavuutta.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin arvaamaton käytös on nostanut digitaalisiin riippuvuuksiin liittyvät riskit jälleen aiempaa näkyvämpään keskusteluun. Euroopassa säikähdettiin viime keväänä uutista siitä, että Microsoft olisi sulkenut USA:n hallinnon määräyksestä Euroopassa toimivan Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) sotarikossyyttäjän työsähköpostitilin.

Myöhemmin kerrottiin, että ICC olisi vaihtanut Microsoftin toimisto-ohjelmistojen käytön saksalaiseen ohjelmistoon.

Heikuran mukaan Trumpin määräysvalta on rajallinen.

- Trump pystyy tekemään vientikiellon teknologialle, mutta se ei sitä ehkäise, etteikö jo käytössä oleva tekniikka toimisi. Väitän myös, että digijätit, joilla 40 prosenttia liikevaihdosta tulee Euroopasta, eivät lähde sellaiseen leikkiin mukaan.

Heikuran mukaan tietyt tahot ovat lähteneet mustamaalaamaan amerikkalaisia pilvipalveluja bisneksen kasvattamisen kiilto silmissään.

Hän viittaa esimerkiksi helmikuussa tehtyyn kansalaisaloitteeseen. Siinä vaaditaan muun muassa, että kriittisiä digitaalisia palveluita ei toteutettaisi Euroopan ulkopuolella sijaitsevilla palvelimilla.

AINAKIN Ranskassa, Hollannissa ja Tanskassa on kuultu jo ponnekkaita poliittisia äänenpainoja sen puolesta, että amerikkalaisriippuvuutta vähennettäisiin.

Suomessa muutama poliitikko on tuonut esille vaatimuksia datan siirtämisestä pois amerikkalaisista palveluista tai ainakin digiriippuvuuden vähentämisestä. Kokoomuksen kansanedustaja ja kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell korostaa, että kriittisen datan siirtoa rajojen ulkopuolelle on syytä arvioida huolella.

- Onko Suomella kyky siirtää data ja sen käsittely nopeasti kansalliseen hallintaan, jos tilanne sitä edellyttää? hän kysyi tiedotteessa perjantaina.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) kritisoi suunnitelmia siirtää vaalidataa yhdysvaltalaisen yhtiön hallintaan. Oikeusministeriö on aikeissa siirtää ensi vuoden eduskuntavaalien vaalitietojärjestelmän perinteisestä konesaliratkaisusta Amazonin pilvipalveluihin.

- Haluammeko oikeasti luovuttaa äänestysdatan ulkomaisen yhtiön hallintaan, etenkin kun kyseessä on tiukasti Trumpin hallintoon kytköksissä oleva yhdysvaltalainen yhtiö? Tämä on vakava kysymys, johon toivon hallitukselta vastausta, Ovaska totesi alkuvuodesta tiedotteessa.

Myös vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne on todennut, että digitaalista suvereniteettia on vahvistettava ja kriittisten palveluiden pyörittämiseen on oltava varasuunnitelmat.

SUOMALAISVIRANOMAISET ovat alkaneet pohtia, miten tietojärjestelmien riippuvuuksia ulkopuolisten tahojen ratkaisuista ja päätöksistä voitaisiin vähentää.

- Nyt haetaan sitä, mihin suuntaan lähdettäisiin menemään ja mikä on se kunnianhimon taso, muotoilee valtiovarainministeriön ict-johtaja Jarkko Levasma STT:lle.

Hän vastaa koko julkisen hallinnon digipalveluista ylätasolla.

- Suvereniteettiriski on toteutuessaan iso riski, mutta on arvioitu, että sen todennäköisyys on edelleen hyvin pieni, joskin vähän kohonnut vuoden aikana.

Suvereniteetti tarkoittaa Suomen kykyä viime kädessä päättää itse ja olla riippumaton toisten tahojen ratkaisuista ja päätöksistä.

Levasma korostaa, että on olemassa eriasteista tietoa. Mitä arkaluontoisempaa ja luokitellumpaa tieto on, sitä vähemmän riippuvuudet saavat sitä uhata.

Hänestä on poissuljettu ajatus, että kaikki tieto otettaisiin pois amerikkalaisista pilvipalveluista. Euroopan ulkopuoliset tietotekniset ratkaisut ovat hänen mukaansa melko ylivoimaisia verrattuna EU:n sisällä tarjolla oleviin ratkaisuihin.

VEROHALLINNOSSA on alettu varautua siihen, että data pystytään tarvittaessa siirtämään amerikkalaisista pilvipalveluista Suomeen.

- Olemme tekemässä sellaista varautumissuunnitelmaa, että jos kävisi todella huonosti, pystyisimme rakentamaan kyvykkyydet valtion konesaleihin, pääjohtaja Heikura sanoo.

Heikura puhuu tässä yhteydessä poliitikkojen aivoituksiin varautumisesta.

- Jos poliittiset päättäjät päättävät, että kaikki data on oltava Suomessa, silloinhan meillä pitää olla valmius siihen. Mutta samalla pitää suunnitella myös varautuminen naapurimaamme Venäjän haitalliseen vaikuttamiseen.

Myös päätöstä vaalitietojärjestelmän siirtämisestä Amazonin pilvipalveluihin on päätetty pohtia uudelleen. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Antti Leinonen kertoo, että tarkoituksena on selvittää esimerkiksi, löytyykö Amazonille eurooppalaista korvaajaa.

- Julkisen keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, ettei ainakaan riittävän luotettavaa eurooppalaista pilvipalvelua ole vielä tarjolla. Odotan tässä kuitenkin asiantuntijoidemme näkemystä, Leinonen sanoo STT:lle.

JÄRJESTELMÄSTÄ löytyvät tiedot esimerkiksi äänestyspaikoista, ehdokkaista ja äänioikeutetuista. Äänestäminen tapahtuu edelleen paperilla, eikä annettua ääntä ja äänestäjää ole mahdollista yhdistää.

Vaalitietojärjestelmää tarvitaan seuraavan kerran ensi vuoden keväällä eduskuntavaalien yhteydessä, ja päätöksiä uudistuksen etenemisestä tehdään tänä keväänä.

Leinosen mielestä pilvipalvelut ovat kiistattomasti tulevaisuuden teknologiaa ja niissä on eittämättömiä etuja.

- Koko ajan on kuitenkin varmistettu, että meillä on mahdollisuus palata aikaisempaan järjestelmään, jos mitä tahansa yllätyksiä tulisi eteen. Tärkeintä on huolehtia siitä, että vaalit ovat luotettavat ja ne myös koetaan luotettaviksi.

Saila Kiuttu/STT