Politiikka
8.8.2018 14:14 ・ Päivitetty: 8.8.2018 14:14
“Veronkevennysten toteuttaminen tässä taloustilanteessa hölmöä” – SAK varoittaa tuloerojen kasvattamisesta
Valtion budjetissa ei ole tilaa veroasteen alentamiselle ensi vuonna, arvioi SAK vastauksessaan valtiovarainministeriön tänään julkaistuun budjettiehdotukseen.
Verotuksen painopisteen siirto pois työn verotuksesta on valtiovarainministeriöltä tervetullut avaus, kunhan se toteutetaan tuloeroja kasvattamatta ja valtiontalouden kestävyydestä huolehtien.
– Palkansaajatkaan eivät rakasta veroja, mutta ihmiset ymmärtävät hyvinvointivaltion rahoituksen edellyttävän riittäviä verotuloja. Verokevennysten toteuttaminen olisi tässä taloustilanteessa suhdannepoliittisesti hölmöä, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.
Työllisyyden parantaminen ei voi perustua pelkkiin nopeasti vaikuttaviin taikatemppuihin.
Suomen talous kasvaa poikkeuksellisen vahvasti, joten nyt on hyvä aika kerätä puskureita tulevaisuutta varten, kertoo Kaukoranta.
– Väestö ikääntyy ja tarvitsee lisää palveluita, mikä kasvattaa jatkossa julkisen talouden menoja. Julkistalouden puskureita tarvitaan myös seuraavan taloustaantuman varalle.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittää tuloverotuksen keventämisen rahoittamista muita veroja korottamalla. SAK:n Kaukoranta pitää ajatusta oikeansuuntaisena, mutta on huolissaan sen vaikutuksista tulonjakoon. Monet kulutus- ja haittaverot osuvat suhteessa kovemmin pienituloisiin.
Lisää aiheesta
– Hallituksen tavoitteena tuskin on kasvattaa tuloeroja ja lisätä eriarvoisuutta. Siksi budjettiriiheen mennessä on syytä tarkkaan arvioida, miten verotuksen painopisteen siirto toteutetaan tuloeroja lisäämättä, Kaukoranta painottaa.
Kaukorannan mukaan kaikille samansuuruisten kulutusverojen korottaminen heikentäisi erityisesti pienituloisten toimeentuloa. Kulutusverojen sijaan verotuottoja tulisikin hakea pääomien verottamisesta, esimerkiksi perintöveron ja osinkoverotuksen puolelta.
Valtiovarainministeriön budjettineuvottelujen yhteydessä ministeri Orpo antoi kansliapäälliköille tehtäväksi nopeasti vaikuttavien keinojen etsimisen työllisyyden parantamiseksi. Työllisyyttä onkin syytä parantaa, mutta se ei voi perustua pelkkiin nopeasti vaikuttaviin taikatemppuihin.
– Viisas hallitus ei jättäisi hitaammin vaikuttavia keinoja pois työkalupakista. Oppivelvollisuuden pidentäminen, matalasti koulutettujen aikuisten osaamista edistävä perustaitotakuu sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen suunnatut innovaatiotuet vaikuttavat talouteen viiveellä, mutta juuri nämä ja muut vastaavat toimet luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle, Kaukoranta huomauttaa.
Työelämän epävarmuuden kasvattamiselle ei ole mitään perusteita.
Budjettiriihessä hallituksella on myös mahdollisuus tarkastella uudestaan huonosti harkittuja päätöksiään: irtisanomissuojan heikentämisehdotusta ja työttömiä kurittavia aktiivimalleja.
– Irtisanomissuojan heikennys pienissä yrityksissä ei tutkijoiden arvion mukaan lisää työllisyyttä, joten esityksen perusteluilta on pudonnut pohja. Työelämän epävarmuuden kasvattamiselle ei ole mitään perusteita, Kaukoranta toteaa.
SAK on vaatinut työttömyysturvan aktiivimallien perumista. Niiden tilalle SAK esittää kannustavaa työllistymismallia, joka tarjoaisi kaikille työttömille henkilökohtaiset ja yksilölliset palvelut.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.