Hallituksen kyselytunnilla väiteltiin torstaina, onko hallitus tuomassa uudelleen veronkiertäjien armahdusta Suomeen. Asiaa penännyt kansanedustaja Timo Harakka (sd.) muistutti, että hallitus esitti veronkiertäjien armahtamista pari vuotta sitten.

– Tyylilleen uskollisena hallitus on tuonut vaivihkaa veronkiertäjien armahduksen – eli niin kutsutun tehokkaan katumisen – uudestaan eduskuntaan. Tällä kertaa se on kätketty 338-sivuiseen verotuksen toimittamista koskevaan esitykseen. Nyt matalan veronkorotuksen muodossa annettava armahdus on räätälöity veroja vältteleville suuryrityksille, SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka totesi eduskunnassa.

Hän jatkoi, että hallitus on nyt luomassa erillistä 0,5 prosentin veronkorotusta tilanteisiin, joissa verovelvollinen itse ilmoittaa jälkikäteen veroilmoituksella pimitetyn tulon. Harakan mukaan hallitus on myös puolittamassa veronkorotukset, joita määrätään veron kiertämisestä. Harakka totesi, että esimerkiksi Ruotsissa veronkorotusten taso on nelinkertainen.

Harakka kuittasi valtiovarainministeriön tiedotteen sanoilla leikkimisellä. Myöhemmin Uusi Suomi jatkoi asian uutisointia. Valtiovarainministeriön edustaja kiistää jälleen, että lakiesitys toisi niin kutsutun tehokkaan katumisen takaisin.

SDP:n puheenjohtaja, entinen valtiovarainministeri Antti Rinne kommentoi Demokraatille asiaa perjantai-iltana. Rinne totesi juristin katseella Uuden Suomen artikkelin ja valtiovarainministerin edustajan kommenttien päinvastoin osoittavan Timo Harakan havainnot täysin oikeiksi.

Rinteen mukaan kyse on nimenomaan ”tehokkaasta katumisesta”, mutta asia on nyt kirjoitettu hallituksen esitykseen eri sanamuodoilla kuin aiemmin.

– Uuden Suomen artikkelissa valtiovarainministeriön edustaja nimenomaan vahvistaa, että on tulossa uusi veronkorotusten luokka eli 0,5 prosenttia. Se siis voi koskea niitä, jotka tehokkaasti katuvat, eli ilmoittavat verottajalle ennen kuin se puuttuu asiaan, jos ovat tehneet verovilppiä tai aggressivista verosuunnittelua, Rinne sanoi.

Lauri Finér kirjoittaa puolestaan, että ministeriön väite siitä, ettei esitykseen sisälly tehokasta katumista, on sanahelinää.

“Hallituksen esityksessä ei tosiaan nimenomaisesti mainita tehokasta katumista, joten kenties VM:ssä on oltu siinä luulossa, ettei sitä olla esittämässä. Kuten aiemmassa blogissa kuvasin, hallituksen tuore esitys poikkeaa merkittävästi sen aiemmasta tehokkaan katumisen esityksestä vuonna 2015. Siinä ei esitetä rikosoikeudellisista sanktioista luopumista – vaan tällä kertaa tehokas katuminen toteutettaisiin siten, että oma-aloitteisesti esimerkiksi kierretyt verot ilmoittava katuja palkitaan normaalia matalammalla veronkorotuksella.”

Finérin mukaan VM:n selittelyistä jää kuva, ettei lainvalmistelussa ole tiedostettu veronkorotusten poliittista luonnetta.

“Tätä kuvastaa osaltaan se, ettei hallituksen esityksessä ole tuotu lainkaan esiin sitä, mikä vaikutus veronkorotusten alennuksilla voi olla lain rajamailla tai sen nurjalla puolella tapahtuvaan verosuunnitteluun.”

Ministeriön puolustukseksi voidaan Finérin mukaan kuitenkin todeta, ettei tätä nostettu esiin myöskään keväällä tehdyllä lausuntokierroksella.

“Asian nouseminen esiin eduskuntakäsittelyssä kertoo osaltaan siitä, että demokratian – joskus tuskastuttavan hitailla – prosesseilla on tärkeä rooli siinä, että kaikki olennaiset näkökulmat otetaan lakeja säädettäessä huomioon. 338-sivuisiin lakiesityksiin tutustuminen vaatii aikaa. Se kertoo myös siitä, että lain valmistelussa kuultavien osapuolten valinnalla on ratkaiseva merkitys lopputuloksen kannalta.”