– On erinomaista, että hallitus on taipunut muuttamaan suuntaansa ja kiristänyt vesihuoltolakiesitystään vastaamaan opposition ja kansalaisten vaatimuksia, kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) kiittelee tiedotteessaan.

Hallitus muutti esitystään siten, että kunta ei saa myydä vesihuollon omistustaan ollenkaan. Ensimmäisen ehdotuksen mukaan omistusta olisi saanut myydä, mutta kunta ei olisi luopunut määräysvallassaan. Käytännössä kunta olisi saanut myydä vähemmistöomistusosuuden vesihuoltolaitoksestaan.

Lakiuudistuksen taustalla on Vesi on meidän -kansalaisaloite, joka sai eduskunnan yksimielisen tuen syyskuussa 2021. SDP:n maa- ja metsätalousvaliokunnan vastaava Rantanen toteaa valiokunnan käsitelleen aloitteen silloin yksimielisesti.
– Eduskunnan tahtotila oli selvä jo silloin: arvokasta ja monipoliasemassa olevaa kriittistä infraa ei saa myydä. Vesi on kiistatta sellainen. Joissakin kunnissa talousahdinko on johtanut myyntiajatuksiin. Onneksi tämä nyt selkeästi kielletään laissa, Rantanen sanoo.

– Aivan kuten sairaalaverkkoon kohdistuneissa leikkauksissa, myös vesihuollon lainsäädännössä hallitus on joutunut pakittamaan alkuperäisistä kannoistaan, mikä on pieni voitto suomalaisille.

VASEMMISTOLIITON kansanedustaja Laura Meriluoto toteaa Rantasen tapaan, että hallituksen ensimmäinen lakiluonnos laiminlöi Vesi on meidän -kansalaisaloitteen tarkoituksen sekä eduskunnan yksimielisen tahtotilan totaalisesti.

– Vähemmistöosuuksien myymisellä vesilaitokset olisivat tietyissä tilanteissa aivan hyvin voineet joutua yksityisen määräysvallan alle. Käytännössä vedestä olisi tullut kauppatavaraa ja suursijoittajien voiton tavoittelun alusta, Meriluoto sanoo tiedotteessa.

– Kritisoimme hallituksen esitysluonnosta koko opposition voimin tuolloin ankarasti. Myöskään kansalaisaloitteen tekijät, vasemmistoliiton aktiivit Olli Kohonen ja Joona Mielonen, eivät olleet tyytyväisiä esityksen sisältöön, hän kertoo.

Meriluoto nostaa esiin viime lokakuisen kyselytunnin, jolla hän kysyi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta (kd.), miksi vi vesihuollon yksityistämiselle oli jätetty auki hallituksen esitysluonnoksessa. Tuolloin ministeri väitti vielä kivenkovaa, että esitys nimenomaan estää vesihuollon yksityistämisen.

– Olen erittäin tyytyväinen, että hallitus on tullut järkiinsä ja muuttanut esitystään. Hallituksen taipuminen tässä asiassa on merkittävä voitto oppositiolle ja aivan erityisesti vasemmistoliitolle, jonka aktiivit tätä tärkeää asiaa alunperin lähtivät ajamaan ja joka sittemmin sai koko eduskunnan taakseen.

– Vesihuollon pysyminen julkisessa omistuksessa on keskeistä niin huoltovarmuuden, turvallisuuden kuin ihmisten perusedellytysten toteutumisen kannalta.

KESKUSTAN kansanedustaja Petri Honkonen puolestaan katsoo, että hallitus taipui keskustan asettaman paineen alla ja tuli keskustan linjoille.

– Keskustan vastarinta kannatti. Kiitos järjen voitolle, Honkonen kiittelee tiedotteessaan.

– Eräät kokoomuksen ja perussuomalaisten kansanedustajat puolustivat ärhäkästi hallituksen ehdotusta, jossa 49.9% omistusosuuden kunnan vesihuoltoyhtiöstä olisi voinut myydä vaikkapa kiinalaiselle sijoittajalle. Heidän markkinaliberalistiset kantansa eivät onneksi voittaneet ja hallitus perääntyi paineen alla ja suomalainen voitti, hän sanoo.

Honkosen mukaan vesihuollon osayksityistämisessä maksajiksi olisivat joutuneet tavalliset suomalaiset, joiden vesimaksut olisivat nousseet sijoittajien vaatiessa osinkoja vesihuoltoyhtiön vähemmistöosakkaina. Honkosen mukaan riskinä olisi ollut myös turvallisuuspoliittisesti arkaluontoisen tiedon päätyminen arveluttaviin käsiin.

– Ilmeisesti Suomenlahden kaapelirikot havahduttivat viimein hallituksen perääntymään kansallisomaisuuden myymisestä ulkomaisiin käsiin. Hallituksen on peräännyttävä myös VR:n ja Finavian myymisestä, Honkonen vaatii.