–  Teillä on kellot, mutta meillä on aikaa, vastaa komentaja legendan mukaan.

Liki kaksi vuosikymmentä sen jälkeen kun amerikkalaiset tulivat Afganistaniin, lausahdus on käymässä toteen. Amerikkalaisjoukot liittolaisineen poistuvat Afganistanista syksyllä, mutta Talebanin valta maassa ei ole loppumassa.

Afganistanin nykyisen hallinnon valvonnassa ovat lähinnä suuret kaupungit ja asutuskeskukset sekä osin maan pääkaupunki Kabul. Muualla hallitsee Taleban. Lisäksi järjestö on sotilaallisesti niin vahva, että se pystyy halutessaan iskemään lähes mihin tahansa maassa.

Istanbulin neuvotteluissa avainasemassa onkin se, miten Afganistanin nykyinen hallinto saadaan mukaan. Taannoisessa tulitaukosopimuksessa kun osapuolina olivat vain tuolloin vielä Donald Trumpin johtama Yhdysvallat ja Taleban.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtajan, eversti Petteri Kajanmaan mukaan Yhdysvallat tarvitsee jonkin porkkanan, jolla se houkuttelee nykyisen hallinnon sitoutumaan tulevaisuuteen.

–  Esimerkiksi ajatus väliaikaishallinnon perustamisesta ei maistu ollenkaan vallassa oleville. He katsovat, että heidät on demokraattisesti valittu ja he hallitsevat, Kajanmaa perustelee.

–  Yhdysvalloilla pitää olla jokin syötti, jokin täky, millä hallinto saadaan neuvottelemaan. Minun on vaikea kuvitella muuta täkyä kuin taloudellinen ja sotilaallinen materiaali- ja koulutustuki, Kajanmaa jatkaa.

Myös Ulkopoliittisen instituutin vieraileva asiantuntija Olli Ruohomäki katsoo, että tulevat viisi kuukautta ennen länsimaisten joukkojen lähtöä maasta ovat erittäin tärkeitä.

–  Yhdysvallat yrittää nyt kätilöidä väliaikaishallintoa tai jonkunlaista poliittista rakennelmaa, jossa Taleban olisi mukana, eli Afganistanin sisäinen rauhanprosessi etenisi, Ruohomäki sanoo.

–  Tosiasia kuitenkin on se, että talebanien motiivi rauhan edistämiseen on aika heikko, hän jatkaa.

Afganistanin tulevaisuus näyttää asiantuntijoiden mukaan epävarmalta ja synkältä.

Ruohomäki muotoilee tulevaisuuden olevan “usvainen”. Mahdollisuuksia hyväänkin kehitykseen on, mutta myöskään sitä, että maa ajautuu kokonaan sekasortoon, ei voi sulkea pois.

–  Joistain osista maata on jo nyt näyttöä siitä, että talebanit ovat ottaneet vastaan rahaa keskushallinnolta ja hoitaneet esimerkiksi koulutus- ja terveydenhuoltopalveluja. Paikoitellen jopa tytöt ovat päässeet kouluun, joskin lähinnä ala-asteelle, hän sanoo.

Kajanmaan visio on synkempi.

–  Pelkään, että maa liukuu takaisin hallitsemattomaan tilaan jonkunlaisen näennäisdemokratiavaiheen jälkeen. Erilaiset toimijat pyrkivät hyödyntämään maata omaksi edukseen. En usko, että me tulemme näkemään demokraattiseksi kehittynyttä Afganistania.