Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Mielipiteet

Vieraannuttamisessa kärsii aina eniten lapsi

Kansainvälistä vieraannuttamisen vastaista päivää vietetään vuosittain 25.4. Päivän tarkoitus on tiedottaa vieraannuttamisilmiöstä ja parantaa erolasten hyvinvointia.

Sari Ala-Heikkilä

SDP:n kaupunginvaltuutettu, Vaasa

Elämään kuuluu luonnollisia muutoksia ja vanhempien eroaminen on yksi niistä. Erossa kaikki perheenjäsenet menettävät paljon. Ero on aina kriisi ja se vie voimavaroja kaikilta osapuolilta. Lapsella on aina oikeus kumpaankin vanhempaansa myös erotilanteissa. Lapsella on suuri tarve olla uskollinen vanhemmilleen sekä rakastaa heitä. Erotilanteessa vanhempien velvollisuus on huolehtia, että yhteys kumpaankaan vanhempaan ei katkeaisi. Lapsella on oikeus olla mukana heidän elämässään.

Vieraannuttamisella toinen vanhempi pyrkii omimaan lapsen perusteettomasti itselleen ja etäännyttämään lapsen toisesta vanhemmasta ja mahdollisesti toisen vanhemman suvusta. Vieraannuttava vanhempi käyttää moninaisia tekoja ja totuuden vastaisia väitteitä päästäkseen tavoitteeseensa. Vieraannuttamisessa kärsii kuitenkin aina eniten lapsi.

Suomessa vieraannuttamista ei ole määritelty rikokseksi, mikä vaikeuttaa lapsen ja vanhemman suhteen sekä heidän hyvinvoinnin turvaamista erotilanteissa. Vuonna 2019 voimaan tulleen uuden lastenhuoltolain valmistelussa ja perusteluissa vieraannuttaminen määriteltiin henkiseksi väkivallaksi lasta kohtaan. Lakitekstissä korostetaan kummankin vanhemman vastuuta, jotta lapsella säilyisi läheinen suhde vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Sosiaali- terveysministeriö on määritellyt toimenpidesuunnitelmassa ”Väkivallaton lapsuus” (2020-2025) vieraannuttamisen henkiseksi väkivallaksi lasta kohtaan, mutta myös perheväkivallaksi niin lasta kuin vieraannutettua vanhempaa kohtaan.

Kun toinen vanhempi kohtelee toista vanhempaa huonosti, lapsi on altis malleille, ettei muita ihmisiä tarvitse kunnioittaa eikä kohdella myötätuntoisesti. Tällöin lapsi voi oppia, että hän voi kohdella halveksivasti ja väheksyvästi niitä ihmisiä, joihin hän ei ole tyytyväinen. Vanhempien täytyy antaa lapselle ymmärrys, että hänellä on oikeus rakastaa molempia vanhempia ja puhua heistä pelkäämättä, että pahoittaa toisen mielen. Tietoisuus tästä tuottaa lapselle turvaa ja lisää lapsen hyvinvointia.

Vanhempi, joka tekee vieraannuttamista tietoisesti, saattaa pystyä vakuuttavasti esittämään viranomaisille keksittyjä tarinoita, kuinka toinen vanhempi on vaaraksi lapselle. Sosiaalialan ammattilaisen tulee kiinnittää huomiota siihen, että hän kuuntelee molempia osapuolia tasapuolisesti ja näin käsitys lasten tarpeista lisääntyy sekä monipuolistuu. Tasa-arvoista ajattelua tarvitaan myös erotilanteissa ja vääristynyt tilanne voidaan korjata vain ammatillisen koulutuksen sekä yleisen ja ammatillisen ajattelun kautta.

Vieraannuttaminen on merkittävä ilmiö, jolla on myös suuret vaikutukset niin yksilöllisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Yhteiskunnallisista vaikutuksista voidaan puhua muun muassa sen vuoksi, koska vieraannuttamisen on todettu aiheuttavan lapsen kehitykselle ja henkiselle terveydelle vaaraa. Näillä voi olla pitkäkantoiset vaikutukset myös aikuisuudessa. Vieraannuttamista kohdanneilla lapsilla voi esiintyä myöhemmin elämässään enemmän tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia, jolloin mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntyy.

Tutkimuskirjallisuuden mukaan tuska, jota kohdevanhempi kokee vieraannuttamistapauksissa, on rinnastettu lapsen kuolemaan tai katoamiseen. Vanhemman epätoivoon vaikuttaa yhteyden puute lapseen, mutta myös tietämättömyys sekä huoli lapsen elämästä.

 

 

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu Vaasasta.

 

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE