Kuulemisten perusteella jutun kaksi kirjoittajaa olivat juttuprojektin aikaan hyvin eri tunnelmissa. Toisen kirjoittajaksi merkityn, Tuomo Pietiläisen, kertomasta välittyi varmuus, kun taas Laura Halminen puhui hämmennyksestä ja ahdistuksesta.

Pietiläinen kertoi vuosikymmenten aikana luomastaan lähdeverkostosta ja kuinka lähestyi lähteitään kotimassa ja ulkomailla saadakseen tietää Suomessa valmistelluista tiedustelulaeista.

Hän sanoi käyneensä taustakeskusteluja sekä alkaneensa tehdä internethakuja ja tietopyyntöjä. Jutulle aiheesta oli hänen mukaansa selvä tarve.

-  Näiden vuosien aikana on syntynyt oikea näkemys siitä, mikä on julkisesti saatavilla olevaa tietoa.

Hän kertoi konsultoineensa kahta henkilöä, joilla on hänen mukaansa kymmenien vuosien kokemus tiedustelusta. Kun nämä henkilöt eivät huomauttaneet jutussa olevan mitään uutta tai kriittistä, Pietiläinen sanoi tulleensa “aivan varmaksi”, ettei se sisällä turvallisuussalaisuuksia.

HALMINEN kertoi kuulemisessaan ensikosketuksestaan juttuprojektiin. Hänen mukaansa Pietiläinen toi vapun aikaan vuonna 2017 hänelle pinon paperia ja pyysi mukaan. Noin 120 liuskaa sisältäneessä pinossa oli Halmisen mukaan muun muassa kuvakaappauksia, tekstinpätkiä ja muistiinpanoja.

-  Päällimmäinen fiilis oli, että en tajua tästä yhtään mitään.

Halminen sanoi ymmärtäneensä, että kyseessä täytyy olla sotilastiedustelulle kuuluvaa aineistoa ja päätelleensä, että Puolustusvoimissa on ollut tietovuoto. Hän ilmoitti epäilyksistään Puolustusvoimien upseerille.

Halminen sanoi kokeneensa Pietiläisen suostuttelun painostukseksi. Halmisen mukaan Pietiläinen lopulta oli itse yhteydessä hänen esimieheensä, jotta hänen työaikaansa järjestettäisiin siten, että hän olisi käytettävissä projektissa.

Halminen sanoo katuvansa sitä, ettei hän vaatinut nimeään pois jutusta.

OMASSA KUULEMISESSAAN Pietiläinen sanoi, ettei hän rivitoimittajana ole voinut pakottaa ketään mukaan juttuprojektiinsa. Hän sanoi, että jos toimittaja ei koe antaneensa juttuun omaa panostaan, hän voi myös pyytää, että nimi otetaan pois.

Pietiläinen ja Halminen olivat samoilla linjoilla siitä, että aikana, jolloin Suomessa valmisteltiin tiedustelulakeja, aihetta oli perusteltua käsitellä.

Halminen kuitenkin sanoi, ettei jutun merkitystä onnistuttu perustelemaan lukijoille tarpeeksi.

-  Kun puhutaan kyseisestä jutusta ja esitystavasta, en ota kantaa, onko rikosta tapahtunut. Välttämättä ei. On tapahtunut tyylirikko.

Oikeudenkäynti koskee 16. joulukuuta 2017 julkaistua artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelisarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua laajemmin. Syyttäjän mukaan jutut sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.

Halmisen ja Pietiäisen lisäksi syytteessä on Pietiläisen esimiehenä toiminut Kalle Silfverberg. Kaikki kolme kiistävät syytteen.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

STT-Jecaterina Mantsinen