Svart Records -levy-yhtiön Tomi Pulkki sanoo, että tällä hetkellä vinyyliprässien kysyntä on vähintään kaksinkertainen maailman tehtaiden kapasiteettiin verrattuna. Kaikki Svart Recordsin syksylle suunnitellut julkaisut ovat siirtyneet vuodenvaihteeseen tai sen yli, eikä aikataulu välttämättä siltikään pidä.

Esimerkiksi yksi suomalaisyhtyeen uusintapainosvinyyli toimitettiin painoon viime tammikuussa ja sen piti tulla toukokuussa. Lopulta se saatiin syyskuun lopulla.

-  Kaikilla tehtailla on se tilanne, että kun ne avaavat nettisivunsa, saman tien tulee 200 sähköpostia ja tilauskirjat täyttyvät välittömästi. On arvioitu, että jos maailmaan saataisiin nyt 300 vinyyliprässiä, tilanne ratkeaisi, mutta uusien laitteiden rakentaminen on kallista ja hidasta käsityötä, hän kertoo.

-  Ei muoviraetehtaita tuosta vain pykätä käyntiin. Korona toi omat haasteensa, ja samoin Suezin kanavan tukkeutuminen aiheutti ongelmia toimitusketjussa.

Kysyntä ylittää tuotantokapasiteetin niin roimasti, että myöhästymiset mitataan kuukausissa ja jopa yli vuodessa. Esimerkiksi joitakin värivinyylejä voi Pulkin mukaan joutua odottamaan 12 kuukautta.

Korona-ajan keikkarahat menivät levyihin

Kyse ei ole ainoastaan globaalisti mitattuna pienten suomalaistoimijoiden ongelmasta. Esimerkiksi brittilehti Guardian on useaan otteeseen uutisoinut tilanteesta. Myös kysynnän kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö: ääniteteollisuuden toimialajärjestö International Federation of the Phonographic Industry (IFPI) kertoo viime vuotta käsittelevässä raportissaan, että cd-levyjen kysyntä on laskenut mutta vinyylin kasvanut. Digimuodossa olevaa musiikkia kuunnellaan suurelta osin suoratoistopalveluista, mikä on rokottanut cd-myyntiä.

Sen sijaan vanha tapa viehättää. Nyt vinyyliharrastajien joukkoon on Lipposen mukaan tullut uutta väkeä, minkä lisäksi konkarit ovat alkaneet ostaa ”helvetisti enemmän”. Pandemian ajalta vinyyli-intoa voi osin selittää se, että keikoille ja festareille ei ole päässyt, ja käyttämättä jääneet rahat on päätetty käyttää levyostoksiin.

Svart Recordsin Pulkki sanoo, että myös nimikkeiden saatavuus on kasvanut valtavasti, mikä osaltaan kasvattaa kokonaismenekkiä. Koronan hän uskoo vaikuttaneen keikkojen perumisen lisäksi siten, että ihmiset ovat viettäneet aikaa kotona, jossa vinyyleiden kuunteleminen yleensä on mahdollista.

Pulkki kuitenkin huomauttaa, että vaikka vinyyli on jo paikoin ohittanut cd-myynnin, formaattien myyntilukemia ei voi sellaisenaan verrata.

-  Cd lähti tulemaan alas niin jättimäisistä luvuista, että vinyylin hillittykin nousu on näyttänyt aika vaikuttavalta.

Suomen pieni markkina joutuu välillä tosissaan taistelemaan rajoitetuista vinyylipainoksista. Lipponen sanoo, että tappelemaan joudutaan välillä ”ihan hulluna”. Vaikeustasoa kasvattaa sekin, että tavarantoimittajia on monia ja niiden järjestelmät monenkirjavia.

-  Toimittajilla on erilaisia tapoja infota ja olla infoamatta. Hyvin usein vastaus on ”ehkä”.

Sama kokemus on Pulkilla.

-  Välillä tehtaalta ei kuulu kahteen viikkoon mitään, ja sitten tulee viesti, että ehkä ensi viikolla. Kyllä tässä on asiakkailta pitkämielisyyttä vaadittu.

Vinyyliprässejä on olemassa muutamilla mantereilla, ja nyt maaliskuussa Helsingin Levypuristamo tiedotti aloittavansa vinyylilevyjen valmistamisen Helsingissä vielä loppuvuoden aikana. Pulkin mukaan kotimainen puristamo toki auttaa, mutta koko kriisiä ei vielä parilla prässillä ratkaista.

-  Lupaavalta tämä kuitenkin vaikuttaa. On korkea aika saada tännekin toimija, vaikka ei valtavista toimitusmääristä puhutakaan.

Vinyyliä ei kuunnella tiskatessa

Vinyylibuumi on alkanut jo kauan ennen koronaa. Sekä Lipponen että Pulkki pitävät vinyylin viehätyksenä sen vaivalloisuutta. Kun nykyteknologian avulla voi vain käskyttää älykaiutinta soittamaan musiikkia taustalla, vinyylilevy edellyttää omistautuneisuutta.

-  Kun on kuunteluvaihtoehto, joka vaatii äänirasiat, neulat, vahvistimet ja kaiuttimet ja jota ostetaan nykynäkökulmasta taide-esinettä muistuttavalla tallenteella, se jo itsessään puhuttelee. Vähän kuin auto- tai antiikkiharrastus, Pulkki kuvailee.

Lipponen huomauttaa, että vinyyliä kuunnellessa ei tiskata eikä imuroida.

-  Vinyylissä on fiilistä. On kansitaide, soundi ja se hetki ylipäätään, että nyt kuunnellaan musaa eikä touhuilla muuta.

Kauniit vinyylit ovat myös ikään kuin sisustamista. Lipponen huomauttaa, että tuhat vinyylilevyä on jo elementtinä aivan eri asia kuin 8 miljoonaa digiraitaa tietokoneen kovalevyllä.

Oma porukkansa ovat intohimoiset keräilijät, joista joitakuita viehättävät vinyylin pitkä historia ja divareiden ja kirpputorien selaaminen. Kaikki eivät edes aio laittaa levyä soittimeen.

Pulkki kertoo tällaisten asiakkaiden olevan erityisen tarkkoja levyn ulkoisesta olemuksesta. Jokin aikaa sitten asiakas palautti levyn siksi, että sen muovikääreessä oli sormenjälkiä.

Kovia hintoja keräilyharvinaisuuksista

Aiemmin keräilyn aloittaneilla saattaa olla hallussaan todellisia arvoesineitä. Äxän Lipponen sanoo, että esimerkiksi vuosina 2000-2010 vinyylipainokset olivat vain murto-osan kokoisia nykyisistä, mikä on tehnyt monista vinyyleistä kallista keräilytavaraa.

Levykauppa Äxässä käytettyjen vinyylien kauppa on tärkeä osa liiketoimintaa. Sopivaa myytävää haetaan ympäri maailman, ja suosituimmat viedään aina käsistä saman tien.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkistä keräilyklassikoista. Svartin Pulkki muistuttaa, että esimerkiksi Billie Eilishin albumia Happier Than Ever myytiin viime kesänä Yhdysvalloissa heti ilmestymisen jälkeen kymmeniätuhansia kappaleita vinyylinä, New York Timesin mukaan enemmän kuin cd:nä ja kasettina yhteensä.

Sitä, mitä uutuusmusiikkia vinyylillä myydään, on Pulkin mukaan vinyylitrendin kasvun myötä entistä vaikeampi ennustaa. Ennen varsinkin jazz, proge, tekno ja rap tekivät kauppansa vinyylinä, mutta nyt niin kutsutun valtavirtapopinkin vinyylipainokset myydään monesti nopeasti loppuun.

Erityisen kysyttyä Suomessa on kotimainen musiikki.

-  Jos saadaan kotimaista hyvä satsi vinyylinä, se häviää saman tien, Lipponen sanoo.

STT – Anne Salomäki