Politiikka

Virheellisen perustuslain muutoksen ikävä seuraus: Kukaan ei tiedä eikä historiankirjoista selviä, mitä yksi eduskuntapuolue lopulta kannatti

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Viestisalaisuutta koskeva perustuslain muutos hyväksyttiin 3.10. kiireellisenä äänin 178-13. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, onko lain sisältö hyväksytty samoilla äänimäärillä.
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Viestisalaisuutta koskeva perustuslain muutos hyväksyttiin 3.10. kiireellisenä äänin 178-13. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, onko lain sisältö hyväksytty samoilla äänimäärillä.
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Viestisalaisuutta koskeva perustuslain muutos hyväksyttiin 3.10. kiireellisenä äänin 178-13. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, onko lain sisältö hyväksytty samoilla äänimäärillä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on aiemmin vahvistanut Demokraatille, että säädettässä tiedustelulakeihin liittyyvää perustuslain muutosta eduskunnassa tapahtui menettelytapavirhe.

Asiassa on puhuttanut se, olisiko perustuslain säätämisen kiireellisyys ja lain sisältö pitänyt kumpikin hyväksyä erikseen, kun ne nyt hyväksyttiin yhtä aikaa.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö näpäytti eduskuntaa jättäessään asiasta lausuman vahvistaessaan lakia. Niinistö katsoi, että perustuslain kirjaimellinen tulkinta kyseenalaistaa eduskunnassa noudatetun menettelyn.

Sillä, että laki säädettiin väärin, on myös muuan erikoinen seuraus. Tällä hetkellä nimittäin kukaan ei ainakaan juridisessa mielessä ja pöytäkirjoja katsomalla saa selville, miten vasemmistoliitto suhtautui perustuslain muutoksen sisältöön.

Tavalliselle kansalaiselle asia voi kuulostaa hiuksenhalkomiselta, mutta perustuslain muuttaminen on Suomessa sen verran merkittävä ja harvinaislaatuinen tapaus, että hyvällä syyllä voi sanoa, että asiasta ei pitäisi jäädä epäselvyyksiä.

”Ihan yhtä perusteltu tulkinta on, että vasemmistoliitto tuli vastustaneeksi sitä.”

Kun nyt perustuslakia muutettiin, sen toisessa käsittelyssä tehtiin kannatettu esitys lakiehdotuksen hyväksymisestä kiireellisenä. Hylkäysehdotusta ei tehty. Äänestettäväksi tuli näin ainoastaan kiireellistä käsittelyä koskeva ehdotus, joka hyväksyttiin äänin 178–13 vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja RKP:n Eva Biaudet’n vastustaessa.

Äänestyksen jälkeen puhemies totesi eduskunnan päätöksenä, että lakiehdotus julistetaan kiireelliseksi mutta yllättäen myös samaan hengenvetoon, että eduskunta hyväksyy ensimmäisessä käsittelyssä jo päätetyn lakiehdotuksen sisällön.

Koska tässä tapauksessa kiireellisyyttä ja varsinaista lain sisältöä ei käsitelty erikseen, nyt tiedetään varmuudella vain se, että vasemmistoliitto vastusti asian kiireellistä käsittelyä. Sen sijaan kukaan ei dokumenteista voi päätellä, olisiko puolue kannattanut lain sisältöä.

– Kukaan ei tiedä, hyväksyttiinkö sisältö yksimielisesti vai ei. Ihan yhtä perusteltu tulkinta on, että vasemmistoliitto tuli vastustaneeksi sitä. Se on se ongelma. Siksi käsittely olisi pitänyt olla kahdessa vaiheessa, perustuslakiasiantuntija, professori Juha Lavapuro toteaa Demokraatille.

Lavapuron mukaan tällainen epäselvyys on ongelmallinen asia.

– Jos joidenkin asioiden pitäisi olla sellaisia, että tiedetään, millä äänillä lainmuutos hyväksyttiin, niin varsinkin perustuslain muutoksen. Siinä ei saisi olla mitään epäselvyyttä. Sen takia on hyvä, että tasavallan presidentti antoi lausuman.

Lue tästä, miten eduskunta on puolustanut omaa päätöksen tekotapaansa ja katsonut toimineensa perustuslain mukaan.

– En ole nähnyt estettä sille, etteikö lakia olisi voitu vahvistaa. Menettelyvirhe eduskunnassa ei ole ollut sellainen, että se olisi oikeudellisesti estänyt lain vahvistamista, oikeuskansleri Pöysti on todennut.

Millä kannalla olitte, Li Andersson?

Esimerkiksi tiedustelulakien valmistelua seuranneen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) on sanonut Ylen Politiikkaradiossa, että vasemmistoliitto vastusti vain perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisenä mutta ei lainmuutoksen sisältöä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson toteaa ensi alkuun Demokraatille pitävänsä Töllin tulkintaa oikeana.

– Se on oikea tulkinta kyllä. Meidän ajattelumme tässä perustuu siihen, että minun ymmärtääkseni ilman tällaista rajoitusperustetta perustuslaissa ei ole mahdollista tehdä tietoliikennetiedustelua lainkaan, koska siihen teknisesti aina sisältyy riski siihen, että jonkun asiaan liittymättömän ihmisen luottamuksellisen viestin suojaa loukataan. Sen sijaan kukaan meidän ryhmässä ei olllut sitä mieltä, että kiireellisyyskriteeristö olisi täyttynyt tässä tapauksessa, vaan me olimme sitä mieltä, että se olisi pitänyt normaalissa säätämisjärjestyksessä hyväksyä. Se olisi tarkoittanut sitä, että se olisi jätetty lepäämään seuraaville valtiopäiville.

Andersson kertoo, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä yritti selvittää jo ennen äänestystä, millaista menettelytapaa siinä noudatetaan.

– Se herätti jo etukäteen keskustelua meidän ryhmässä, että tuleeko tästä yksi vai kaksi äänestystä… Kun meille viestittiin etukäteen, että tulee vain yksi äänestys, keskustelua ryhmän sisällä enää jatkettu. En myöskään voi sanoa, miten ihmiset olisivat toimineet siinä tilanteessa, Andersson sanoo.

Toisin sanoen hän ei loppujen lopuksi kuitenkaan tiedä, miten ryhmän kansanedustajat olisivat käyttäytyneet, jos sisällön hyväksymiseenkin olisi otettu erikseen kantaa tai siitä olisi toisessa käsittelyssä äänestetty.

Miten itse olisitte äänestänyt?

– Minä olisin sitten sitä joutunut pohtimaan. Kuten sanoin, mielestäni on tiettyä epäloogisuutta kyllä sitten, jos kerran kiireellisyyttä vastustaa, että olisi itse painamassa nappia siinä hyväksymispäätöksessä, hän vastaa.

– Jos eduskunnassa olisi ollut edustaja, joka olisi ollut sitä mieltä, että sitä muutosta ei lainkaan pidä tehdä, niin sen edustajan olisi kyllä pitänyt tässä toisessa käsittelyssä se hylkäysesitys tehdä, kukaan ei sellaista tehnyt kuitenkaan. Minun ymmärtääkseni tästä sisällöstä ei ole erimielisyyttä eduskunnan sisällä, sen sijaan menettelytavoista on, Andersson toisaalta kuitenkin lisää.

Eli ryhmästänne olisi äänestetty tyhjää, poissa tai puolesta?

– Näin voisi olettaa kyllä, että tällaisia tilanteita olisi voinut siinä tapauksessa syntyä.

Onko tällä mitään merkitystä vasemmistoliitolle, tästähän tuli nyt tällainen sekaannus?

– En tiedä. Minun mielestäni tämä on merkityksellinen asia eduskunnalle. Onhan se kansanvallan ja eduskunnan arvovallan näkökulmasta aika oleellista, että myöskin kansalaisilla on luottamus siihen, että kun perustuslakia muutetaan, se tehdään perustuslain mukaisesti.

Pitäisikö asia käsitellä uudestaan?

– Me emme ole nyt sellaisia linjauksia tehneet. Meidän kanta on se, että kyllä eduskunnan osaamiseen pitää kansanedustajien pystyä luottamaan, mitä tulee oikeuskäytäntöjen osaamiseen ja myöskin laintulkintaan. Meidän ryhmästä ei ole tulossa sellaista viestiä, että tätä pitäisi avata.

Uutisen toista virkettä muokattu kello 18.52 ja lisätty linkki eduskunnan tiedotteeseen sekä linkin jälkeinen virke.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 49 Demokraatti
KEVYET TULOKSET - Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa
LIISA JAAKONSAARI- Konkarimeppi kertoo oppineensa ainakin yhden asian -
TARKKA JA LENNON - Kirja-arvioissa muistelmia
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


SIMO ALASTALO

Hampaaton rauhan Pekka syleilee natseja
14.12.2018

Luetuimmat


Uusimmat