Viron ulkomaantiedustelu Välisluureamet sanoo uudessa vuosikatsauksessaan Venäjän olevan yhä sotilaallinen uhka Baltian maille, vaikka venäläisjoukot ovat tukevasti kiinni Ukrainan sodassa.

Venäjä pitää Baltiaa Naton heikkona kohtana, ja aikoo pelotella
läntisiä naapureitaan pitämällä lähiaikoina ylimääräisen suursotaharjoituksen.

Välisluureamet analysoi katsauksessaan perusteellisesti Venäjän hyökkäyssotaa ja toimintamalleja Ukrainassa.

Presidentti Vladimir Putin uskoo, että Ukraina pystytään lopulta ”pommittamaan” neuvottelupöytään, todetaan vuosikatsauksessa.

Taktisella ydinaseella uhkailu jatkuu, mutta sitä ei todennäköisesti käytetä muuten kuin pelotteena, arvioi Välisluureamet.

Taisteluissa kärsimistään takaiskuista huolimatta Venäjä tavoittelee yhä Ukrainan alistamista, länsimaiden yhtenäisyyden murtamista ja Euroopan turvallisuusjärjestelmän muuttamista, muistuttaa katsaus.

Onnistuuko Venäjä siinä, riippuu tietysti Ukrainan ja länsimaiden kyvystä jatkaa kuluttavaa puolustussotaa.

Ainakin toistaiseksi länsi on luvannut tukea Ukrainaa vastedeskin.

SODAN UHKA Itämeren ja Baltian alueella – ainakin poliittinen ja sotilaallinen painostus – voi kuluvalla vuosikymmenellä kasvaa, jos Venäjä menestyy pyrkimyksissään Ukrainassa, arvioi Viron ulkomaantiedustelu.

Ylipäätään Venäjän ja Naton välisen sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys kasvaisi eniten siitä, jos Venäjä saavuttaisi
tavoitteensa Ukrainassa, Välisluureamet toteaa.

Virolainen tulkinta tilanteesta on siis erilainen kuin niillä läntisillä poliitikoilla, jotka haluavat rajoittaa Ukrainalle annettavaa aseapua sodan laajenemisen pelossa.

Toisaalta Venäjän tappiokaan ei takaisi olojen rauhoittumista.

– Varmasti ei käy niin, että Venäjä vetäytyy takaisin ja tyytyy rajoihinsa ja sen maailmanlaajuiset kunnianhimoiset tavoitteet häviävät. Ne pysyvät ja niiden mukainen toiminta myös jatkuu, sanoi Viron ulkomaantiedustelun pääjohtaja Kaupo Rosin Viron tv-uutisissa.

Tänä vuonna Venäjän hyökkäilystä länsimaiden suuntaan ei liene pelkoa. Viron lähialueiden venäläisjoukot, kuten Pietarin alueelle sijoitetut 6. Armeijan osat ja Pihkovaan sijoitettu 76. ilmarynnäkködivisioona ovat sotimassa Ukrainassa. Ne ovat kärsineet siellä tuntuvia tappioita.

Sama pätee Suomen rajan takana olevien varuskuntien joukkoihin.

Silti tiedustelukatsaus laskee, että Venäjällä on vielä riittävästi asevoimaa uskottavaan sotilaalliseen painostukseen Baltian alueella. Tarkemmin käsitystä ei perustella.

Viron ulkomaantiedustelu kehottaa Natoa pitämään näkyvästi yllä sotilaallista valmiuttaan Baltiassa, jottei Venäjä lähde kokeilemaan turvatakuiden pitävyyttä.

BALTIA on Venäjän johdon mielestä puolustusliiton haavoittuvin osa, katsaus kertoo.

Siksi Baltian maat olisivat Venäjän ja Naton yhteenoton sattuessa sotilaallisen painostuksen ensikohteita.

Viron tiedustelun mukaan Venäjä pyrkiikin Ukrainasta selviydyttyään ensi tilassa palauttamaan sotilaallisen voimansa Baltian suunnalla. Joukkojen määrälliseen täydentämiseen kuluu virolaisten arvion mukaan nelisen vuotta.

Venäjältähän on kuultu myös puheita joukkojen lisäämisestä Suomen suunnalla.

Tänne uudelleen rakennettavien venäläisjoukkojen laatu on sitten kokonaan eri asia. Jo nyt Venäjän liikekannallepanon yhteydessä muodostettujen uusien joukkojen koulutustasoa on laskenut se, että alueellisissa koulutuskeskuksissa ei ole enää kokeneita sotilasopettajia – heidät on jo aiemmin komennettu Ukrainan rintamalle.

Siellä kärsityt tappiot taas ovat johtaneet päällystövajeeseen. Rintamalla aliupseerit joutuvat paikkaamaan puuttuvien upseerien tehtäviä, ja nuoret upseerit joutuvat liikuttelemaan suurempia joukko-osastoja kuin mihin heidän aiempi koulutuksensa vielä riittäisi.

Venäjän tappioiden määrä Ukrainassa ei todennäköisesti vähene, joten Viron arvion mukaan krooninen kouluttaja- ja johtajapula jatkunee.

KATSAUKSESSA ei käsitellä Suomen ja Ruotsin tulevan Nato-jäsenyyden vaikutusta Baltian puolustukseen. Venäjä kuitenkin halunnee pitää Baltian Naton heikoimpana lenkkinä, joten Naton vahvistumisen viivyttäminen palvelee sen etuja.

Baltian painostaminen ja häiritseminen kuitenkin jatkuu katsauksen arvioiden mukaan tänäkin keväänä.

Viron tiedustelutietojen mukaan Venäjä aikoo järjestää läntisillä alueillaan suuren sotaharjoituksen. Harjoituksella olisi vuosittaisissa pääsotaharjoituksissa toistuva nimi Zapad (Länsi) 2023.

Pääsotaharjoituksiin on perinteisesti osallistunut joukkoja kaikista Venäjän aselajeista, ja niiden painopistealue kiertää. Tänä vuonna olisi tavallisen aikataulun mukaan pitänyt olla vuorossa Tsentr (Keskusta) 2023, ja johtovastuussa olisi ollut Venäjän keskinen sotilaspiiri.

Jos nyt harjoituksen pääsuuntana ovatkin Venäjän länsirajat, kyseessä on merkittävä poikkeus harjoitusrytmiin.

Viron tiedustelu ei tarkemmin tiedä, millaisilla ja miten suurilla fyysisillä joukoilla harjoitus järjestettäisiin, mutta
arvioi, että harjoituksen tarkoitus olisi pelotella ja uhkailla länsimaita.

Ulkomaantiedustelun pääjohtaja Rosin arveli Postimees-lehdelle, että kyseessä voisi olla hyökkäysharjoitus
Baltian maita ja Puolaa vastaan.

Tällöin mukana pitäisi olla myös Valko-Venäjän armeija, kuten se oli edellisessä Zapad-harjoituksessa toissa vuonna.

TODENNÄKÖISTÄ on, ettei Venäjällä ole Ukrainan sodan jatkuessa kykyä irrottaa pullisteluharjoitukseen sellaisia maajoukkoja, joista olisi tässä tilanteessa uskottavaksi Baltian pelotteeksi. Ainakin perinteistä panssarikalustoa tarvitaan enemmän ukrainalaisia vastaan.

Todennäköisempi vaihtoehto on, että Zapad 2023 sisältäisi – jos sellainen lopulta järjestetään – esimerkiksi simuloitua taktisten ydiniskujen harjoittelua, ohjuslarppausta.

Ydiniskua Puolaan on väitetty simuloidun ainakin jo Zapad 2009-harjoituksessa, ja ydinasejoukot ovat treenanneet myös aiemmin muiden Zapad-harjoitusten yhteydessä.

Ydinasesimulaatiot ovatkin lännen suuntaan helpoimmin järjestettävä – ja suuria tunteita herättävä – pelote, vaikkei niissä liikuteltaisikaan aitoja ydinkärkiä.