Asiasta ovat kertoneet lukuisat kansainväliset mediat. Suomessa asiasta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.

Kapo tiedotti Morozovin kiinniotosta tiistaina. Kapon pääjohtaja Margo Palloson kertoi Viron yleisradioyhtiö ERR:n mukaan, että Morozov antoi tietoja Venäjän tiedusteluviranomaisille käydessään säännöllisesti Venäjällä. Syyttäjäviraston mukaan tiedustelutoiminta kesti useita vuosia.

SUOMESSA toimivan Ulkopoliittisen instituutin tutkija Eoin McNamara tunsi Morozovin henkilökohtaisesti Tarton yliopistossa, jossa McNamara opiskeli ja työskenteli 2010-luvun alussa. McNamara muun muassa editoi Morozovin kaksi englanninkielistä kirjaa.

McNamara kertoo, että vuoden 2010 paikkeilla Virossa oltiin hyvin tarkkana mahdollisesta vakoilusta.

-  Oletin aina, että he olisivat tarkistaneet hänet, jotta hänen kaltaisensa ei lipsahtaisi ohi, McNamara sanoo.

McNamara muistuttaa, että kansainvälinen vakoilu on hyvin monimutkaista ja Morozov saatettiin jättää niin sanotusti nukkumaan.

VIRON viranomaisten toiminta tapauksesta on ollut McNamaran mukaan hämmentävää.

-  He ovat kertoneet yksityiskohtaisista asioista, joita hänen epäillään tehneen, mutta kyseessä on silti vasta epäily.

Morozovin pidätyksestä on uutisoitu laajasti kansainvälisesti, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. McNamaran mukaan Virossa tiedostetaan tapauksen saama laaja huomio.

-  Viron viranomaiset eivät olisi ryhtyneet tähän päättäväiseen toimenpiteeseen kevyesti. Jos epäilyt osoittautuvat vääriksi ja Morozov on syytön, he ovat nolanneet itsensä ja antaneet propagandavoiton Venäjälle. He harkitsevat toimia huolellisesti tämän paineen alla.

VIIME syksynä Morozov osallistui Aleksanteri-instituutin konferenssin paneelikeskusteluun. Asian vahvistaa STT:lle Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

Kangaspuro kertoo, että hän oli hyvin yllättynyt vakoiluepäilystä.

-  Ensimmäisenä tuli hämmentynyt olo, ja mieleeni nousi myös epäusko, että onko tämä ihan oikeasti näin, Kangaspuro sanoo.

Kangaspuro ei tunne Morozovia henkilökohtaisesti. Kangaspuro kertoo huomanneensa, että monet ulkomaiset tutkijat – myös jotkut Morozovin tunteneet – ovat olleet esimerkiksi viestipalvelu X:ssä hyvin hämmentyneitä pidätyksestä ja pohtineet jopa väärinkäsityksen mahdollisuutta.

Kangaspuro ei muista vastaavaa tapausta, jossa Venäjä-tutkija olisi värvätty Venäjän tiedusteluviranomaisten palvelukseen. Hän kertoo, että Suomessa suojelupoliisi (supo) on informoinut tutkijoita värväysyritysten uhasta.

-  Meillä on ollut tutkijoille muutamia tilaisuuksia, joissa supo on kertonut yleistä informaatiota siitä, minkälaisia tyypilliset tapaukset ovat ja minkälaisia menetelmiä niissä käytetään.