Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Virus ei valitse, me valitsemme

Kolumnit

Antton Rönnholm

SDP:n puoluesihteeri

Lehtien etusivuilla esitellään taulukkoja, joissa vierekkäin ovat testatut sairastuneet, sairaalahoitoa saavat ja menehtyneet.

Antton Rönnholm

Viereen on merkitty lomautettujen määrä, joko esimerkkinä epidemian vaikutuksista tai mahdollistamaan vertailu terveyden ja talouden välillä. Yrityselämän vaikuttajat kertovat, että olisi tarkemmin harkittava taloudellista toimeliaisuutta rajoittavia keinoja suhteessa taloudelle koituvaan rasitukseen: loppupeleissä hengelle ja terveydelle on vain annettava hinta.

Tämä keskustelu on erityisen aktiivista länsinaapurissa. Julkisuuden perusteella kriisinhoidossa omaksi ryhmäkseen ovatkin erottuneet perinteisesti vapaakauppaa puolustaneet Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ruotsi, joissa toimet ovat olleet muita kevyempiä ja enemmän talous edellä. Mutta ovat maat aloittaneet millä toimenpiteillä tahansa, sääntö tuntuu olevan, että niitä on tiukennettu ajan myötä. Lopulta on valittu terveys talouden pohjaksi.

On kiistatonta, että jokaisella toimenpiteellä on jossain vaiheessa aikajanaa hinta ja vaikutus. Ihmisten toivottu sosiaalinen eristäytyminen on vähentänyt kysyntää ja se on ajanut yrityksiä lomautuksiin ja irtisanomisiin. Varhaisnuorison poissaolo koulusta on suuri riski syrjäytymiseen ja opinpolun katkeamiseen. Risteilymatkustamisen äkillinen loppu vaikuttaa viiveellä telakkateollisuuteen Suomessa. Osakekurssit ovat romahtaneet, joskin yliarvostus olisi varmasti purkautunut myös ilman pandemiaa.

Voidaan valita myös vahvat valtiot ja niiden välinen avoin maailma.

Suomessa hallitus ja pääministeri saavat kansalta toimilleen laajan tuen. Muutkin maat ovat nopeasti lisänneet terveydenhuollon rahoitusta ja tehneet mittavia stimulointipaketteja tukeakseen yrityksiä ja tulonsa menettäneitä työntekijöitä. EU-tasolla on yli yön muun muassa kumottu muuttumattomaksi julistetut opit julkisen talouden rajoista, velkasuhteesta ja ”rahan painamisesta”.

Keskellä kriisiä oikeisto vaatii tiukempia rajoitustoimia, mutta myös budjettikuria, jolla ”tienataan takaisin” koronaoperaatiossa heikentynyt julkinen talous. Lääkkeinä myös yleissitovuuden purkaminen ja muut tutut tropit, jotka vahvistavat potilaan sijaan vain niiden valmistajaa. Jopa hallituspuolueista on voinut kuulla vaateita perua tulevaisuusinvestointeja kuten oppivelvollisuuden laajennus. Eli koronan nojalla suositusta hallitusohjelmasta olisi luovuttava, koska talous niin vaatii.

Kriisin akuutin vaiheen jälkeen on tehtävä valintoja jokaisessa maassa. Keskeinen valinta on vahvan ja heikon valtion välillä. Koronan jäljiltä voidaan valita tuttu globalisaation malli eli entisestään velkaantuneet maat sekavien pääomamarkkinoiden talutusnuorassa. Kontrollin menetyksen tunne ja finanssikriisit ruokkivat lisää oikeistopopulismia.

Mutta voidaan valita myös vahvat valtiot ja niiden välinen avoin maailma. Toki rajoituksia on enemmän ja eri tavalla kuin aiemmin, mutta Suomessa hallitusohjelman satsaukset hyvinvointiin luovat uskoa äänestäjiin. Uusi entistä digitaalisempi talous on tehokkaampi päästöjen vähentäjä. Tässä mallissa vapaakauppa voi toimia, eikä valinta ole terveyden ja talouden välillä. Kriisi on myös mahdollisuus valita parempi maailma.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE