Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

Vispilänkauppa joka meni nolosti pieleen: Norja palauttaa NH90-kopterinsa

Norjan asevoimat
Toimituksen kommentit

Petri Korhonen

Demokraatin vastaava päätoimittaja.

Norjan puolustusministeriö ilmoitti peruvansa epäonniset NH90-helikopterikauppansa. Mitä samoja vispilöitä käyttävä Suomi voisi tästä oppia?

Petri Korhonen

Demokraatti

Norjan puolustusministeriö kertoi poikkeuksellisesta ratkaisustaan perjantaina. Maa on turhaan yrittänyt saada vuonna 2001 ostamiaan 14:a kopteria toimintakuntoisiksi.

Aluksi kopterien toimitus viivästyi monella vuodella. Tällä hetkellä käytössä on vain kahdeksan yksilöä, eivätkä nekään toimi norjalaisten haluamalla tavalla sukellusveneentorjunnassa ja rannikkovalvonnassa.

Puolustusministeriön mukaan kopterit osineen palautetaan valmistajalle, Nato Helicopters Industriesille. Valtio haluaa arviolta 250 miljoonan euron korvaukset hukkaan menneistä työvuosista.

Ministeri Bjørn Arild Gram tylytti tiedotteessaan kunnolla:

“Vaikka tekninen henkilökuntamme työskentelisi miten paljon tahansa, ja saisimme miten paljon uusia varaosia tahansa, tämä helikopteri ei tule koskaan täyttämään Norjan asevoimien vaatimuksia.”

Suomeksi sanottuna norjalaisten mielestä heidän NH90-versionsa on petojen sukua: susi jo syntyessään.

Lisää aiheesta

Norja kertoo alkavansa etsiä nyt merivoimiensa käyttöön uutta, korvaavaa kopterimallia.

Suomi ja Ruotsi osallistuivat vuonna 2001 samaan yhteisostokseen.

Suomi tilasi maavoimille 20 kuljetusmallista kopteria 350 miljoonalla eurolla. Hanke kohtasi meilläkin tutut vaikeudet: kopterit eivät valmistuneet ajoissa, niistä puuttui suomalaisten tarvitsemia ominaisuuksia, ja huoltokin osoittautui luvattua vaikeammaksi.

Helsingin Sanomat kertoi jo viisi vuotta sitten, että NH90-kopterilla lentäminen tulee kalliimmaksi kuin Hornet-hävittäjän lentotuntihinta.

Myös Ruotsi joutui viivästyksiin ja teknisiin ongelmiin NH90-tilaustensa kanssa. 18 kopterista on pahimmillaan ollut käyttökunnossa vain muutama kerrallaan.

Jo vuonna 2011 Ruotsi joutui paikkaamaan kopterivajetta tilaamalla asevoimilleen erän amerikkalaisia Blackhawkeja.

Meillä puolustusvoimat ei ole halunnut suoraan haukkua ranskalaisvalmistajaa laiminlyönneistä tai valmistusvirheistä.

Epävirallisesti Utin helikopterikuskit ja etenkin mekaanikot ovat kyllä avanneet sydäntään “rapean ranskalaisen” ominaisuuksista.

Kopteria pidetään miellyttävänä lentää ja Suomen tarvitsemaan sotilaskäyttöön sopivana. Huolto taas on yhtä kliseisen hankalaa, tai “persoonallista” kuin ranskalaiselta tekniikalta on vanhoissa autokansan vitseissä odotettukin.

Komponenteissa on ollut valmistusvikoja ja teknisissä ratkaisuissa lastentauteja, joita valmistaja ei ole joko ymmärtänyt tai uskonut mahdollisiksi.

Tarkkaan ottaen NH90 ei ole vain ranskalaisten tuote. Valmistuskombinaatissa on mukana saksalaista, espanjalaista, hollantilaista ja italialaistakin teollisuutta. Mutta yhtiön päämaja on Aix-en-Provencessa, ja firman tavat ovat yhtä ylimielisiä kuin ranskalaisilla ydinvoimalavalmistajillakin.

Yhtiö on antanut ymmärtää, että viivästysten ja vaikeuksien syynä ovat tilaajien liian monimutkaiset modifikaatiotarpeet ja tekniset kompromissit. Norja ja Ruotsi halusivat koptereistaan monitoimilaitteita, jotka kelpaisivat niin meri- kuin maatehtäviinkin.

NH Industriesin selitykset eivät ole uskottavia.

Esimerkiksi Suomen vaatimuslista oli yksinkertainen kuin pakettiautoa ostettaessa: kopterilla piti pystyä kuljettamaan joukko sotilaita haluttuun paikkaan. Silti valmistaja sähläsi meidänkin tilauksemme kanssa.

Norja on meitä paremmassa asemassa. Maa voi lähettää romunsa takaisin Ranskaan, koska sen asevoimat eivät ole pelkästään yhden kopterityypin varassa.

Norjalaiset pystyvät lentämään maavoimien kuljetuksiaan amerikkalaisella Bell-kalustolla ja merelle heillä on brittiläisiä Westlandin koptereita.

Norjalla on toimivaa kopterikalustoa, kuten nämä joilla naapurimaiden puolustusministereitä taannoin kuskattiin Pohjois-Norjassa.

Suomella on toisin: NH90 on armeijan ainoa toimiva iso kuljetuskopterimalli.

Siksi Suomi ei tässä maailmantilanteessa peru omia kauppojaan, vaan sinnittelee vispilöidensä kanssa niin pitkään kuin tarvitaan.

Parempiakaan vaihtoehtoja kun ei ole tällä hetkellä maailmalla edullisesti tarjolla. Uusien lentolaitteiden hankkiminen veisi koulutuksineen ja huoltojärjestelmien pystyttämisineen liikaa aikaa, eikä siihen ole varaakaan.

Norjan ratkaisusta voi kuitenkin tulla heijastusvaikutuksia Suomeen. Demokraatin kuulemien helikopteriasiantuntijoiden arvioiden mukaan NH90:n elinkaari saattaa jäädä odotettua lyhyemmäksi, jos käyttäjien tyytymättömyys kasvaa.

Toisaalta Norjasta vapautuu nyt “asiakaspalautuksena” melkoisesti varaosakapasiteettia, jota valmistaja voi armollisesti lahjoittaa tai myydä alennuksella eteenpäin muille tarvitsijoille. Kopteri on käytössä monessa Nato-maassa, ja monilla on siitä ainakin virallisesti hyviä kokemuksia.

Mitä tästä yli 20 vuotta jatkuneesta NH90-saagasta sitten voisi oppia? Ainakin sen, että pelkkä valmistusmaa ei saisi olla sotakaluston ostamisessa ainoa tai tärkein valintakriteeri.

Jopa päättäjiemme hehkuttamissa yhteiseurooppalaisissa puolustusteollisuuden hankkeissakin osataan tehdä sutta ja sekundaa, jos huono tuuri käy.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE