Ministeriö ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,2 prosenttia. Vielä syyskuussa ennuste tälle vuodelle oli yhden prosentin.

Ensi vuodelle ministeriö ennustaa nyt 1,1 prosentin kasvua bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2027 talouden ennustetaan kasvavan 1,7 prosenttia ja vuonna 2028 1,6 prosenttia.

Valtiovarainministeriön mukaan kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän puute. Vaikka tulot ovat kasvaneet, kotitalouksien kulutus ei ole kasvanut.

Työllisyyden ministeriö ennustaa kasvavan noin prosentin vuosivauhtia seuraavien kolmen vuoden aikana.

Heikko talouskasvu merkitsee vaikeuksien syvenemistä myös julkisessa taloudessa.

JULKISEN talouden velkasuhteen ei ennusteta enää vakautuvan lähivuosina edes hetkeksi. Velkasuhteen vakauttaminen on ollut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeinen taloustavoite.

Ennusteen mukaan velkasuhde kasvaa tänä vuonna 89,1 prosenttiin, ensi vuonna jo 91,6 prosenttiin ja 92,4 prosenttiin vuonna 2027. Ennustettu kasvu olisi valtavaa, sillä esimerkiksi viime vuonna velkasuhde oli 82,1 prosenttia.

Ministeriön mukaan taustalla ovat syvät alijäämät, verkkainen talouskasvu sekä muun muassa korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvien käteisvakuuksien tarpeen kasvu.

Julkisen talouden alijäämän ennustetaan liikkuvan lähivuosina neljän prosentin molemmin puolin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tänä vuonna alijäämä pienenee 3,9 prosenttiin, mutta kasvaa ensi vuonna 4,5 prosenttiin. Tälle vuodelle odotetut hävittäjähankinnat kirjataan alijäämään vasta tuolloin.

Vuonna 2027 alijäämän ennustetaan pienenevän 4,0 prosenttiin, mutta pitkällä aikavälillä se on pysymässä suurena. Ministeriön mukaan puolustus- ja korkomenojen kasvu sekä maltillinen talouskehitys pitävät alijäämän yli 3,5 prosentissa vielä vuonna 2030.

Orpon hallitus tavoitteli alun perin hallitusohjelmassaan alijäämän painamista enintään prosenttiin. Sittemmin hallitus on jo todennut, ettei tavoite tule toteutumaan.

Anni Keski-Heikkilä/STT