Viimeksi teemasta on kirjoittanut Iltalehti, jossa äänessä on kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

- Lakiin kirjattava velkasääntö ei toki saa olla liian kaavamainen ja sen tulee kestää aikaa. Silti edellä kuvattu Suomen tulevaisuus on niin vaarallinen, että ehdotamme seuraavan hallituksen työlistalle tolkkua taloudenpitoon tuovan velkasäännön kirjaamista lakiin, Mykkänen sanoo lehdessä.

Blogissaan Mykkänen kirjoittaa, että esimerkiksi Saksassa valtion velkakatto on kirjattu maan perustuslakiin.

DEMOKRAATTI tiedusteli valtiovarainministeriöstä, onko siellä pohdittu velkakattoa ja miten asiaan suhtaudutaan.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä pitää avausta mielenkiintoisena.

– Kyllä me sitä pidämme tutkimisen arvoisena asiana ehdottomasti. Ei missään nimessä suljeta pois sitä vaihtoehtoa, että tällainen lakiin kirjattu katto rakennettaisiin, hän sanoo.

Kun julkisen talouden ohjaustyöryhmä antoi viime syksynä raporttinsa, se kuitenkin päätyi siihen, että tavoitteet julkisen velan ja velkakestävyyden osalta sovitaan parlamentaarisesti. Kehysjärjestelmän tulee olla jatkossakin keskeinen käytännön työkalu hallituksen finanssipoliittisessa päätöksenteossa.

“Valtiovarainministeriön työryhmä pitää julkisen talouden nykyistä ohjausjärjestelmää perusteiltaan toimivana, mutta sitä tulee päivittää muun muassa poliittisen sitoutumisen vahvistamiseksi. Työryhmä ehdottaa, että hallitusneuvottelujen alussa linjattaisiin velan BKT-suhdetta koskeva tavoite useamman vaalikauden ajanjaksolle. Tämä lisäisi talouspolitiikan pitkäjänteisyyttä. Ihannetilanteessa velkakestävyyden tavoitteeseen sitouduttaisiin jopa parlamentaarisesti”, tiedotteessa todettiin tuolloin.

– Kyllä siinä kävimme keskustelua myös taustalla, olisiko lainsäädännöllinen elementti hyvä, mutta emme päätyneet sitä siinä hetkessä suosittelemaan, Mika Niemelä kertoo nyt.

Hän muistuttaa myös, että EU pohtii paraikaa, miten vakaus- ja kasvusopimusta uudistetaan. Kyse on kansallisten finanssipolitiikkojen koordinoinnista.

– Varmasti on hyvä katsoa, mitä sieltä on loppupeleissä tulossa ja sitten lähteä miettimään, miten se istuu meidän järjestelmäämme ja vaatiiko se lisäksi jotakin lainsäädäntöä rinnalleen vai voiko se jo sellaisenaan toimia myös meillä, Niemelä sanoo.

KUN Niemelältä kysyy, millainen laki velkakatosta olisi, jos sellaiseen päädyttäisiin, hän viittaa edelleen EU:ssa paraikaa pohdinnan alla oleviin finanssipolitiikan sääntöihin ja velkarajoihin.

– Ruotsissa taitaa olla jokin prosenttiosuus BKT:stä, se on yksi lähestymistapa. Ehkä en tässä kohden lähtisi detaljeja sen kummemmin pohtimaan. Katsoisin ensiksi sen EU-kortin, löytyisikö sitä kautta ratkaisu. Olisihan se äärimmäisen tärkeätä, että meillä olisi mahdollisimman yksinkertainen, läpinäkyvä ja ymmärrettävä kehikko eikä ainakaan tulisi sellaista tilannetta, että meillä olisi kaksi rinnakkaista, pahimmassa tapauksessa ristiriitaista kehikkoa. Sehän voisi johtaa aika monimutkaiseenkin järjestelmään. Sitä pitää pystyä välttämään.

Toisaalta, jos velkakatto kirjattaisiin lakiin, mikään ei estäisi uutta hallitusta tarvittaessa muuttamasta lakia.

– Sehän meidän sopimuksellisessa kulttuurissa on ollut toimivaa, että on saatu sovittua asiat, lyöty kehykset kiinni ja sitä kautta asioita eteenpäin. Nyt tämä vaalikausi on osoittanut, että kehykset ovat natisseet erityisesti johtuen näistä kriiseistä, Niemelä toteaa.

– Jos velkakatto tehtäisiin perustuslain säätämisjärjestyksessä, sitten tietysti lain muuttaminen olisi vaikeampaa, hän pohdiskelee sinänsä tätä ehdottamatta.

Se, että VM pitää velkakattoa harkitsemisen arvoisena, kertoo Niemelän mukaan Suomen taloustilanteen vakavuudesta.

– Se kertoo myös siitä, että meidän pitää katsoa ylisukupolvisuutta, minkälaisen yhteiskunnan jätämme tuleville sukupolville. Tämä on valtiovarainministeriön näkökulmastakin meidän keskeinen strateginen lähtökohtamme, kun mietimme julkista taloutta. Velkakatto olisi yksi elementti, joka varmasti pystyisi vahvistamaan ylisukupolvista kestävyyttä.