Jos edellisvaalikautta ennen samaisen puheenvuoron ilmestymisen jälkeen vuonna 2015 kilpailtiin sillä, mikä puolue esittää tiukimman leikkauslistan, nyt ei poliittisella rintamalla siltä näytä.

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kiiruhti heti puheenvuoron ilmestyttyä kritikoimaan sitä Twitterissä. Hän sanoo ehdollisen ei sekä lisäleikkauksille että veronkorotuksille, jos työtä saadaan enemmän.

– Lisäleikkauksia vai veronkiristyksiä? #Kokoomus sanoo: ei kumpaakaan, jos saamme suomalaisille enemmän työtä. Verotuksen on oltava sellaista, että työnteko kannattaa aina. Tärkeintä on havaita, että #jakovara’a ei nyt ole yhtään, Orpo pyöritteli.

Lisäleikkauksia vai veronkiristyksiä? #Kokoomus sanoo: ei kumpaakaan, jos saamme suomalaisille enemmän työtä. Verotuksen on oltava sellaista, että työnteko kannattaa aina. Tärkeintä on havaita, että #jakovara'a ei nyt ole yhtään. #virkamiespuheenvuoro#vaalit2019

— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) February 4, 2019

Valtiovarainministeriön kansliapäällikköä Martti Hetemäkeä Orpon ulostulo ei yllätä.

– Se olisi ehkä yllättänyt, jos kaikki se, mitä me olemme arvioineet, olisi kaikkien hyväksyttävissä.

– Nyt on hyvä keskustella näistä talouden näkymistä ja niihin liittyvistä riskeistä ja sitten arvioida sen perusteella näitä toimenpiteitä. On selvää, että ei meillä niin kuin ei kenelläkään muulla ole absoluuttista totuutta siitä, miten talous tulee kehittymään ja mitä tarvitaan. Mutta tämä on virkamiesarvio siitä, mikä on tarpeen, Hetemäki sanoo Demokraatille.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tulkitsee tiedotteessaan, että VM:n puheenvuoro vahvistaa käsitystä, jonka mukaan leikkauspolitiikan sijaan nyt on keskityttävä todellisiin uudistuksiin, kuten SDP on vaaliohjelmassaan esittänyt.

– Tämä vaalikausi on osoittanut, että leikkauspolitiikalla ei kestävyysvajetta saatu taklattua. Siksi nyt pitää siirtyä uudistuslinjalle, Lindtman painottaa.

Hän kiinnittää huomiota siihen, että virkamiespuheenvuoro korostaa aiempaa enemmän työllisyyttä kestävästi lisäävien rakeenteellisten uudistusten tärkeyttä ratkaisuna julkisen talouden vahvistamiseen.

Valtiosihteeri Hetemäkeä huolestuttaa Suomen talouden pitkän aikavälin näkymät.

– Me olemme nyt tottuneet siihen, että taloudessa on taas mennyt hyvin, mutta jossain vaiheessa tulevat ne huonommatkin ajat. Silloin täytyy miettiä sitä, miten hyvin julkinen talous kestää mahdollisia talouden tulevia häiriöitä. Nyt on kuitenkin se tosiasia, että verrattuna tilanteeseen ennen pitkäaikaista hitaan kasvun aikaa, meillä on paljon vähemmän puskureita taloudessa kuin silloin. Meidän väestön ikääntymisongelman pahin vaihe on paljon lähempänä kuin se silloin oli, Hetemäki luettelee.

VM:n nyt julkaistun raportin varsin tylyn viestin mukaan noin puolen prosentin ylijäämän saavuttaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin sopeutustoimin yhteensä peräti 2 miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Käytännössä kyse olisi lähinnä leikkauksista, sillä verotukseen puuttumista pitäisi ministeriön mukaan varoa, jottei työllisyys tai talouskasvu vaarannu. Jos verotukseen puututaan, lähinnä kyseeseen tulisivat kiinteistöverotuksen ja kulutuksen verottamisen kiristäminen.

Myös yritystuista pitäisi karsia.

– Tämä on totta kai vaikea asia. Toisaalta on myös niin, että näitä yritystukia on paljon, on tehokkaampia ja vähemmän tehokkaita tukia. Kyllä minusta on taas perusteltua katsoa läpi, että löytyykö sieltä sellaisia tukia, jotka eivät enää ole niin tarkoituksenmukaisia kuin joskus aikaisemmin, Hetemäki sanoo Demokraatille.

VM ei ota kantaa, mihin yritystukiin pitäisi puuttua ja millä tavalla.

Nopeiden sopetustoimien lisäksi VM:n mukaan 2020-luvun loppuun mennessä tulisi tavoitella myös julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin 5 miljardilla eurolla. Tästä kolme miljardia on laskettu varmaan monen mielestä varsin toiveikkaasti  sote-uudistuksen kustannusten kasvun hillinnän varaan.

Rakenteellisten toimien avulla myös työllisyysaste olisi nostettava 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Vaikka 2 miljardin leikkaukset on iso luku, puheenvuorossa on eronsa verrattuna vuoden 2015 madonlukuihin. Tuolloin VM esitti peräti kuuden miljardin euron nopeita sopeuttamistoimia. Tähän kiinnitettiin huomiota tänään myös raportin julkistamistilaisuudessa.

Etlan toimitusjohtajaja Vesa Vihriälä muotoili, että on kriittinen kohta, miten painotetaan rakenneuudistuksia ja välittömiä sopeutumistoimia. Hänen mukaansa kysymys velkatason alentamisen nopeudesta ei ole niin akuutti kuin ennen.

– Pitäisikö olla vaatimattomampi sopeutuksen suhteen? hän kysyi.

Vihriälä muun muassa olettaa, että korot eivät nouse kovin nopeasti ja luultavimmin reaalinen korkotaso on laskenut pysyvästi.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju muistutti, että kestävyysvaje, sitä alentaneista toimista huolimatta, on yhä sama kymmenen miljardia, joka se oli silloin kun Sipilän (kesk.) hallitus aloitti. Hän penäsi VM:ltä enemmän ”rohkeutta” ja kyseli, miksi sopeutustoimet ja rakenteelliset uudistukset on mitoitettu vain 7 miljardille.

Martti Hetemäki vastasi  Vihriälän kyselyyn, miksei rakenteellisten uudistusten osuus ole esitettyä suurempi.

Hetemäki totesi, että työllisyyden ja osaamisen parantaminen edellyttää myös panostuksia. Hänen mielestään sopeuttamistoimet loisivat tilaa näille. Hetemäen mielestä VM:n arvioima sopeuttamistarve on kohtuullinen eikä haittaisi talouskasvua.

Hetemäki muistutti myös poikkeuksellisen suurista julkisen talouden menopaineista, joita muun muassa infran korjaaminen ja hävittäjähankinnat, ilmastonmuutos sekä koulutukseen panostaminen vaativat. Kun valtioiden velkatasot ovat nousseet, markkinat saattavat myös alkaa hinnoitella velkariskejä isommin.

– Siinä tilanteessa on ehkä hyvä vakuutus, että meillä olisi vähän enemmän puskureita julkisessa taloudessa, Hetemäki sanoi.

Raportin julkistamistilaisuudessa pohdittiin myös sitä, miksi epävarman sote-uudistuksen päälle on laitettu peräti 3 miljardin osuus yhteensä 5 miljardin rakenteellisista uudistuksista.

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg sanoi että riippumatta siitä, mikä järjestelmä vie soten laajemmille hartioille, on päivänselvää, että kolmen miljardin säästöt menojen kasvusta on löydyttävä. Hetemäki säesti Nergiä.

Nordean Kangasharjua nämä puheet eivät paljon vakuuta.

– Ei ole olemassa sellaista mekanismia nykyisessä uudistuksessa, joka kolmen miljardin säästöt toisi. Kyllä siinä täytyy seuraavien hallitusten vielä sitä jumpata sitä politiikkaa ja ohjelmaa, että se saadaan toimimaan. Näillä eväillä se ei tule, Nordea sanoo Demokraatille.

Kangasharju peräänkuuluttaa julkisen palvelutuotannon uudistamista kokonaisuutena ja näkee siellä mahdollisuuksia saada säästöjä.

Nergin mukaan VM:n viesti on se, että kolmen miljardin sote-säästöt on saatava millä mallilla tahansa.

Otsikkoa ja valtiovarainministeri Orpon tviitin sisältöä tarkennettu kello 14.28.