TYÖRYHMÄ ehdottaa, että seuraavien hallitusneuvottelujen alussa linjattaisiin velan bkt-suhdetta koskeva tavoite useamman vaalikauden ajanjaksolle. Ryhmän mukaan tämä lisäisi talouspolitiikan pitkäjänteisyyttä, ja ihannetilanteessa velkakestävyyden tavoitteeseen sitouduttaisiin jopa parlamentaarisesti.

”Edellä mainittua tavoitetta tukemaan asetettaisiin hallitusohjelmassa julkisen talouden rahoitusasemalle nimellinen tavoite yhdelle vaalikaudelle. Tavoite olisi linjassa pidemmän ajan velkakestävyystavoitteen kanssa, ja se ilmaistaisiin suhteessa bkt:hen vuonna 2027.”

Rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi tarvittava toimenpidekokonaisuus kiinnitettäisiin hallitusohjelmassa euromääräisenä

Työryhmän puheenjohtajana toimi vm:n budjettipäällikkö Mika Niemelä.

– Ihan hyvä, että kehysjärjestelmää ja julkisen talouden ohjausjärjestelmää pohditaan ja siihen tuodaan ehdotuksia ja vaihtoehtoja, joista sitten seuraavissa hallitusneuvotteluissa voidaan linjata. Kysymys on aina poliittisesta päätöksestä, kehysjärjestelmäkin on poliittinen sitoumus.

– Virkakunnan valmistelu on tärkeää, mutta poliittinen päätöksenteko on pääasia, SDP:n varapuheenjohtaja tähdentää.

Mäkynen ei siis vaikuta järkyttyneen raportin esityksistä.

– Mitään dramaattisen uuttahan tässä ei oikeastaan ollut. Aika pitkälti vanhalla järjestelmällä jatketaan. Positiivista oli se, että korostetaan pitkän aikavälin kestävyyttä, ei liikaa tuijoteta vuotta tai edes vaalikautta ja toisaalta maali on nimenomaan velkasuhteessa, jolloin se on siinä missä pitääkin. Silloin meidän täytyy katsoa sekä julkisen talouden tasapainoa että talouskasvua ja miten meidän bruttokansantuote kehittyy.

RAPORTIN mukaan julkisen talouden ohjauskehikko on siis ollut koetuksella. Ryhmän mielestä kehysjärjestelmää on hyvä selkiyttää ”joiltain osin”.

”Esimerkiksi vuosittain tehtävää hintakorjausta tulee yksinkertaistaa. Kehyksen tulee myös olla mahdollisimman kattava. Esimerkiksi investointimenojen tulee jatkossakin kuulua kehykseen. Keskeiset investoinnit, esimerkiksi liikenteeseen, puolustukseen tai vihreään siirtymään, tulee huomioida vaalikauden alussa kehystasoa asetettaessa.”

Mäkynen sanoo, että tuskin kukaan kiistää sitä, että investointeja tarvitaan.

– Työryhmä päätyi siihen, ettei investointeja otettaisi kehyksen ulkopuolelle, mitä välillä SDP:ssä on pohdittu, että pitäisikö näin tehdä. Se voi olla, että niin ei kannata tehdä, se on lopulta tekninen kysymys. Paljon tärkeämpää on nimenomaan se, että me pystytään tekemään tarvittavat investoinnit oli ne sitten kehysten sisällä tai ulkopuolella.

-Me pystytään tekemään sekä vihreä siirtymä, koulutusinvestoinnit, tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, jos ne todetaan tarkoituksenmukaisiksi ja välttämättömiksi, ja siinä VM ottaa aika ison vastuun itselleen. He ajattelee, että pystyvät arvioimaan ne varaukset ja tarpeet, joita investoinneille on ja että ne otetaan kehykseen sisään. Silloin erittäin tärkeä kysymys on, minkälaiset vaikutukset arvioidaan eri investoinneille, vaikkapa tki:llä tai osaamisella.

Mäkysen mukaan on jopa kohtuutonta odottaa, että yhdessä ministeriössä olisi kaikkien eri sektorien täydellinen osaaminen vaikutusarviointien, investointien tai edes säästöjen vaikutusten arvioimiseksi.

RAPORTISSA arvostellaan sangen suoraan istuvaa hallitusta menokehysten rikkomisesta, joka ei sen mukaan ole vain seurausta koronakriisistä ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Puhutaan jopa hallituksen ”tahtotilasta” ja sen heikentymisestä.

”Vaikutusta on kuitenkin ollut myös sillä, että kuluneella vaalikaudella hallituksen tahtotila kehyksessä pysymiseen ja poliittinen sitoutuminen itse kehysjärjestelmään on heikentynyt”, raportissa kuvataan.

Mäkynen kuittaa näpäytyksen seuraavasti.

– Aika kova ja sanoisin poliittinen kannanotto virkakunnalta. Tällä hallituskaudella ei olla kehyksistä livetty missään muussa tilanteessa kuin kriisíen aikana. Me ollaan itse laadittu kehykset, ja totta kai ne on laadittu siinä mielessä, että halutaan pysyä niissä, eikä niistä ole millään tavalla kevyesti livetty. Se on ehkä jokin julkisen keskustelun onnistunut spinnaus, että tällä tavalla virkakuntakin ajattelee. Se on sinänsä toisarvoista. Tärkeämpää on, että miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja Suomen tuottavuus ja talouskasvu sellaisella uralle, että julkinen talous aidosti voi tasapainottua. Pelkillä leikkauksilla se ei tule tasapainottumaan missään vaiheessa.

Voiko SDP olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka tekee miljardilistat leikkauksista velkasuhteen korjaamiseksi?

– Se riippuu kohdennuksesta. Jos löydetään sellainen lista, joka on oikeudenmukainen ja joka ei heikennä meidän tulevaa hyvinvointia ja talouskasvua, niin toki voidaan, mutta sellaisten löytäminen ei ole mitenkään hirvittävän helppoa. Kokoomuskaan ei ole listoja vaatiessaan pystynyt itse sellaista esittämään vaan he ovat aina vain olleet leikkaamassa sosiaaliturvasta kaikista heikoimmassa asemassa olevilta.

– Kyllä leikkauksiakin välttämättä varmasti tarvitaan, mutta nyt kun tällä hallituskaudella on tehty vajaan 400 miljoonan euron leikkauksia ensi vuodelle, niin se tarkoittaa sitä, että uusia infrahankkeita ei käynnistetä ja silläkin on vaikutuksensa yritysten toimintaympäristöön, talouskasvuun ja muihin investointeihin. Pitää hyvin tarkkaan katsoa, mitkä ovat vaihtoehtoiskustannukset, mitä leikkauksista tulee. Siksi haluamme painottaa työllisyyden ja talouskasvun tietä.

VEROPOLITIIKASTA työryhmä puolestaan sanoo, että käytettävät meno- ja veropolitiikan keinot tulisi valita aina sen perusteella, kumpi väline on parempi lopullisen tavoitteen saavuttamisessa.

”Hallitusohjelmassa tulisi todeta, ettei kehystä kierretä verotuksen keinoin, ja asian systemaattinen arviointi tulisi sisällyttää osaksi veropoliittista päätöksentekoa.”

”Ei ole tarkoituksenmukaista, että veromuutoksille otettaisiin käyttöön erillinen tulosääntö tai että veromuutokset sisällytettäisiin kehysjärjestelmään. Hallituksen veropoliittinen linja tulisi kuitenkin päättää hallitusohjelmassa ja ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa selkeästi siten, että kokonaisuus on linjakas suhteessa julkisen ja valtion talouden rahoitusasematavoitteisiin.”

Raportin mukaan hallitusohjelmassa tulisi myös määrittää reunaehdot mahdollisille veropoliittisesta linjasta poikkeamisille.

”Hallitusohjelmaan kirjattavien verotoimenpiteiden tuottovaikutusten tulisi perustua valtiovarainministeriön tekemään huolelliseen vaikutusarviointiin.”