Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo, että siitä 53 miljoonan euron säästöt lykkääntyivät myöhemmäksi, koska lainsäädäntötyö ei ole ollut riittävän nopeaa, jotta lait ehtisivät voimaan ensi vuoden alussa. Tällaisia ovat esimerkiksi teknologian hyödyntäminen hoivassa, sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnon vähentäminen ja apteekkisäästöt.

Majasen mukaan todennäköisesti noin 63 miljoonaa euroa jää ilman lisätoimia kokonaan toteutumatta.

-  Niissä on kyse siitä, että säästöjen suuruus on jatkovalmistelussa tarkistunut alaspäin eli kutistunut tai jatkovalmistelussa on tehty rajauksia, jotka pienentävät säästöä. Esimerkiksi hoitotakuun rajaamisessa päädyttiin siihen, että se ei koske alle 23-vuotiaita. Sen takia jää toteutumatta yli 30 miljoonaa euroa säästöjä, Majanen sanoo STT:lle.

OSASTA leikkauksia hallitus on kokonaan luopunut, mutta ne ovat niin pieniä, ettei Majanen edes muista niitä. Hänen mukaansa toisaalta nyt on palattu aikaan, jolloin miljoona euroakin on iso summa.

Budjettiriihen pääasia oli saada siirrettyä ensi vuoden budjettiin viime keväänä päätetyt noin kolmen miljardin euron leikkaukset ja veronkiristykset. Uusia avauksia ei juurikaan ollut, koska jakovaraakaan ei ole.

Eduskunta saa hallituksen budjettiesityksen käsiteltäväkseen 23. syyskuuta.

Velkaa otetaan ensi vuonna 1,5 miljardia euroa enemmän kuin hallitus keväällä ennakoi. Se selittyy Majasen mukaan heikon suhdannetilanteen pitkittymisellä.

-  Viime keväänä oletimme, että tämä vuosi olisi jo plussan puolella ja ensi vuosi olisi kunnon talouskasvua. Niin ei käynyt.

Nyt VM ennustaa, että tänä vuonna, suunnilleen näillä main, lähtee kasvupyrähdys liikkeelle, noustaan taantumasta ja pyrähdyksen jälkeen talouskasvu tasaantuu reiluun prosenttiyksikköön.

ENSI kevään puoliväliriihessä on Majasen toiveissa jo parempi näkymä talouden kehityksestä loppuvaalikaudella. Silloin ehkä nähdään myös jo vähän hallituksen tekemien kasvutoimien vaikutusta eli lähteekö talous niiden ansiosta kasvamaan rivakammin.

Hyvinvointialueet ovat keväällä erityisen tarkastelun alla. Majasen mielestä riihessä olisi hyvä aloittaa sote-uudistuksen arviointi. Onko se onnistunut vai pitääkö seuraavaa hallitusta varten suunnitella korjauksia rahoitusmalliin tai lainsäädäntöön.

Liikkeellä on erilaisia ajatuksia alueiden lukumäärästä ja verotusoikeudesta, mutta niihin Majanen palaisi vasta, kun alueet ovat ehtineet uudistaa.

-  Verotusoikeutta ja alueiden lukumäärää täytyy käsitellä samaan aikaan. Sen vuoksi asiaa on syytä pohtia vasta huolellisen valmistelun jälkeen. Lopputulosta ei pidä ennakoida ennen kuin nähdään, miten alueet suoriutuvat. Helposti unohtuu, että datan perusteella esimerkiksi palvelut toimivat nyt paremmin kuin aiemmin.

KANSLIAPÄÄLLIKÖN mielestä on mahdollista, että hallituksen tavoite velkasuhteen kasvun pysähtymisestä vuoteen 2027 mennessä toteutuu. VM:n ennusteessa alkavat olla jo sisällä kaikki muut toimet hallitusohjelman yhdeksästä miljardista eurosta paitsi hyvinvointialueiden omat toimet kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Niille on laskettu miljardin vaikutus.

-  Vaikka ennusteessa ei ole vielä tuota miljardia otettu huomioon, hallitusohjelman toteutumista koskevissa laskelmissa se on mukana. Laskelmien mukaan voi olla, että yhdeksän miljardia euroa riittää velkasuhteen kasvun pysäyttämiseen, eikä ensi keväänä välttämättä tarvitse tehdä lisää leikkauspäätöksiä tai veronkiristyksiä.

Se kuitenkin edellyttää, että hyvinvointialueet onnistuvat saamaan kustannuksensa hallintaan, eikä taloudessa tapahdu mitään negatiivista yllätystä. Tavoitteisiin pääsemistä joudutaan arvioimaan uudelleen, jos esimerkiksi talouteen tulee joku iso shokki, joka sysää kysynnän alas keskeisillä vientimarkkinoilla.

Majanen muistuttaa myös, että seuraavalla vaalikaudella velkasuhde pitää saada laskevalle uralle. Talouskasvun vauhdittuminenkin kääntää velkasuhdetta hitaasti, joten myös seuraavan hallituksen on syytä varautua tekemään nopeita säästöjä ja veronkiristyksiä.

HALLITUSOHJELMASSA on varattu neljä miljardia euroa määräaikaiseen investointiohjelmaan, jolla rahoitetaan muun muassa liikennehankkeita.

Hallitus sopi budjettiriihtä edeltävien viikkojen aikana vajaan 900 miljoonan euron investointikokonaisuudesta. Siitä ei Majasen mukaan VM:n ehdotuksessa eikä kevään kehysriihessä päätetty mitään.

Kokonaisuus katetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla. Koko summa on jo Majasen mukaan kerätty, vaikka vain osa siitä käytetään ensi vuonna. Se ei vaikuta budjetin tasapainoon.

-  Uusia linjauksia lisämyynneistä tai lisäosingoista pitää tehdä sitten, jos hallitus jossain vaiheessa haluaa käyttää lisää investointeihin varatusta 4 miljardista eurosta.

Sanna Nikula/STT