Hallituksen on määrä jo syyskuun budjettiriihessä löytää keinoja, jotka nostaisivat työllisyyttä 30 000 hengellä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki varoitti tiedotustilaisuudessa ilmeisestä riskistä, että korkea työttömyys jumiutuu, kuten on tapahtunut aiemmissa taantumissa. Tämä on syytä nyt hänen mukaansa välttää. Siksi muistiossa on toimia, jotka vaikuttavat koronakriisin takia myös lyhyellä tähtäimellä.

– Julkinen talous seisoo tai kaatuu työllisyyden mukana. Nyt on tärkeää päästä työllisyystoimissa eteenpäin, hän painotti.

Paketti koostuu ikääntyneitä, opintoetuuksia sekä palveluita ja työttömyysetuuksia koskevista kolmesta kokonaisuudesta.

Ministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen arvioi, että merkittävin kokonaisuus ovat ikääntyneet, joihin kohdistuvat toimet voisivat tuoda puolet haetuista 60 000 uudesta työllisestä.

Työllisyysmuistiossa ehdotetaan Ruotsin mallin mukaista uudistusta, jossa luovutaan ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä. Tämä koskisi muun muassa niin sanottua eläkeputkea ja osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.

– Työttömyyseläkkeen poisto ei ratkaise ongelmaa vaan siirtää sen toiseen järjestelmään. Suotavaa olisi luopua kaikista reiteistä, ei vain yhdestä vaan kaikista. Tätä muutosta voitaisiin tukea työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä eli, että jaksetaan työelämässä pitempään, valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Jukka Mattila (kuvassa) kertoi.

Keskeistä on muistion mukaan käsitellä ikääntyneiden ratkaisua kokonaisuutena, jossa parhaaseen tulokseen päästään tekemällä yhtäaikaisia, samansuuntaisesti vaikuttavia ratkaisuja.

Työttömyysturvassa VM:n virkamiehet näkevät monia mahdollisuuksia kehittää järjestelmää. Ansiosidonnaisen työssäoloehtoa voisi porrastaa tai järjestelmää uudistaa samantyyppiseksi kuin sairaus- tai vanhempainpäivärahajärjestelmissä, jolloin lyhyempi työssäolo johtaisi matalampaan etuustasoon.

– Molemmissa on sama ajatus: jos ihmisellä on vahva työhistoria, sitä perustellumpi syy hänellä on myös vahvaan työttömyysturvaan, Mattila totesi.

Muistiossa esitetään voimakasta panostusta henkilökohtaisiin työvoimapalveluihin. Mattilan mielestä työttömyyden alussa hyvä lähtökohta olisi henkilökohtaiset tapaamiset kahden viikon välin.

Virkamiehistö ehdottaa myös porrastettua sanktiomallia.

– Tarkoitus ei ole rangaista epähuomiossa tehdystä virheestä vaan ohjata aktiiviseen työnhakuun. Pienestä rikkeestä tulisi huomautus, kuten liikenteessä, mutta toistuvasta väärinkäytöstä lähtisi etuus niin kuin liikenteessä menettää ajo-oikeutensa, Mattila vertasi.

Muistiossa opintotukea ehdotetaan leikattavaksi niin, että yleistä opintotukea maksettaisiin vain tutkinnon tavoite-ajan verran. Samalla tuettaisiin opiskelujen aikaista työntekoa korottamalla opintotuen tulorajoja.

Aikuiskoulutustuki ei virkamiesten mielestä ole nykyisellään toimiva. Lakkauttaminen on yksi vaihtoehto tai siirtyminen lainapainotteiseen etuuteen.

Olli Kärkkäinen huomautti, että tänään julkistetussa paketissa ei ole esitelty kaikkia toimia nostaa Suomen työllisyysastetta.

– Tämä ei ole valtiovarainministeriön viimeinen sana työllisyyspolitiikkaan. Toivomme, että muistio ohjaa syksyllä keskustelua oikeaan suuntaan, minkä mittaluokan toimia ja uudistuksia tarvitaan.