Riskeistä huolimatta varsin positiivinen VM:n ennuste on hallituksen pohjana, kun se linjaa loppukauden taloudenpitoa puoliväliriihessä.

VM ennusti joulukuussa, että talous kasvaisi tänä vuonna 1,6 prosenttia. Nyt sitä hivutetaan siis hieman alemmas Yhdysvaltojen tullivenkoilun ja siitä seuranneen epävarmuuden takia.

MAJASEN mukaan VM lähtee kasvuennusteessaan siitä perusurasta, että kauppasota ei eskaloidu tai jos eskaloituu, se on hyvin lyhyt.

-  Silloin epävarmuudet ja korkeat tullit aiheuttavat sen, että tämän ja ensi vuoden kasvuennustetta jouduttaisiin ottamaan reippaasti alaspäin. Karkeasti arvioiden jopa 1,5 prosenttiyksikköä. Silloin Suomelle kävisi niin, että olisimme suunnilleen nollakasvussa.

Hallituksen kauden puolivälin kehysriihi on heti pääsiäisen jälkeen.

KANSLIAPÄÄLLIKÖN mukaan jää nähtäväksi, miten tuntuva puoliväliriihessä sovittavasta veropaketista tulee. Se on kiinni siitä, mikä on liikkumavaran puitteissa toteutettavissa. Realistinen haarukka on satojen miljoonien eurojen liikkumavara.

-  Jos halutaan keventää verotusta eli käyttää varoja johonkin toimenpiteeseen, täytyy pystyä tekemään vastaavia säästöjä tai veronkorotuksia jostain toisaalta.

Majanen arvioi, että hallituksen jo päättämien yhdeksän miljardin euron sopeutusten päälle ei ole ihan helppo löytää uusia kohteita ainakaan merkittävää määrää.

VM on pitkään kannattanut muun muassa listaamattomien yritysten osinkoveron kiristämistä. Se voisi tuoda jopa puolisen miljardia euroa lisää verotuottoja. Ehdotus on kuitenkin hallitusohjelmassa torpattu.

-  Se olisi iso toimi, mutta olettaisin, ettei se ole ensimmäinen asia, joka valitaan, kun täytyy sitä liikkumavaraa luoda. En kuitenkaan spekuloi, mitkä ehdotukset lopulta menestyvät ja mitkä eivät.

VM:n suosituslistan kärjessä puoliväliriiheen ovat suurituloisimpien verotuksen keventäminen ja yhteisöveron alentaminen. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vahvisti Helsingin Sanomissa, että näitä hallitus on myös toteuttamassa tai ainakin pohtimassa. Tosin palkkaveron alennuksia tulisi ilmeisesti muillekin, ei vain suurituloisimmille.

-  Korkeimpien marginaaliveroasteiden alentaminen on kustannustehokkain toimi. Kirjallisuuden mukaan se saattaa jopa maksaa itsensä takaisin, Majanen sanoo.

Hän myöntää, että se voi olla poliittisesti hankalaa, mutta toisaalta ”tämä hallitus on jo aiemmin tehnyt pieni- ja keskituloisille veronkevennyksen”.

YHTEISÖVERON alentaminen puolestaan on talouden uudistamisen näkökulmasta merkittävä toimenpide, Majanen sanoo. Se on selkeä ja kannustaa investoimaan.

Yhteisöveron alentaminen on kuitenkin aika kallista. EK:n havittelema viiden prosentin alennus esimerkiksi maksaisi staattisesti yli kaksi miljardia euroa.

Majasen mukaan hallituksen on yhä mahdollista saavuttaa yhdeksän miljardin euron sopeutustavoitteensa. Siitä huolimatta, että työllisyystavoitteelle laskettiin aika iso paino, kaksi miljardia euroa, ja tällä hetkellä työllisyys on heikoissa kantimissa.

-  On mahdollisuuksien rajoissa, että työllisyyden osuus saadaan kasaan, mutta siihen sisältyy riskejä.