Neuvotteluun odotetaan esityksiä sote-ministerityöryhmältä, joka on jälleen huomenna koolla.

Siellä keskustellaan Marinin arvion mukaan niin matkustamiseen ja ravintoloihin liittyvistä rajoituksista kuin rajoitustoimista, jotka ovat alueellisten viranomaisten käsissä. Näitä jälkimmäisiä ovat esimerkiksi kokoontumisrajoitukset.

– Oma käsitykseni on se, että hallituksella on tahtoa ja kykyä tiistaina linjata mahdollisista uusista rajoitustoimista, Marin sanoi.

Keskusteltaessa niin kutsutusta hätäjarrusta eli siitä, että hallitus ottaisi muutoinkin valtakunnallisesti ja entistä tiiviimmin rajoitustoimet johdettavakseen Marin vetosi muun muassa siihen, että asiasta tarvitaan asiantuntijoiden, kuten THL:n arviota.

Hän lisäsikin uskovansa, että hätäjarrun sijaan esimerkiksi ravintolarajoituksilla saadaan tuloksia aikaiseksi.

– Tässä hallitus voi vielä tehdä päätöksiä myös ilman hätäjarrun käyttöönottoa, hän muistutti.

Marin otti kantaa myös sairaanhoidon kuormitukseen. Hän muistutti alueita ja sairaanhoitopiirejä siitä, että niillä on välineitä varmistaa henkilöstön riittävyys myös joulun pyhien aikana.

– Tässä ensisijaisena keinona ovat tietenkin palkkaus ja lisäkorvausten maksaminen. Valtio on kertonut useaan otteeseen, että se vastaa kaikista kustannuksista, jotka syntyvät koronan välittömästä hoidosta – niin myös siitä, jos henkilöstölle annetaan esimerkiksi lisäkorvauksia, jotta voidaan turvata henkilöstön riittävyys. Kannustankin sairaanhoitopiirejä, kuntia ja eri tahoja siihen, että käytetään rohkeasti myös palkkausta välineenä.

Talven työmarkkinaneuvotteluihin ja hoitajien palkkaukseen Marin ei kuitenkaan halunnut kajota vaan painotti työmarkkinoiden ratkaisevan asiat ja sanoi, ettei hallitus ole asiassa osapuoli.

Marin pohdiskeli lähetyksessä myös sitä, voisiko koululaisten paluuta joululomilta myöhäistää.

– Tämä ei ole sinänsä varsinaisesti etäopiskeluun siirtymistä, mutta voisi auttaa nykyiseen tilanteeseen.

Marinin mukaan hallitus arvioi tätäkin kysymystä tiistaina ja siitä on käyty keskustelua. Yhdessä hallitus ei ole tätä asiaa kuitenkaan vielä käynyt läpi.

Puhuttaessa koronanhoitokeinoista kuten rajavalvonnasta, jäljityksestä ja rokotuksista, Marin puhui priorisoinnin tärkeydestä. Hänen mielestään tärkeintä on nyt vauhdittaa kaikin keinoin kolmansia rokotuksia. Esimerkiksi työterveys on pääministerin mukaan saatava täysimääräisesti mukaan rokottamiseen.

Jos Suomessa joudutaan ottamaan laajoja rajoitustoimia tai sulkutoimia käyttöön, Marinin mukaan on selvää, että yrityksille ja työpaikoille tarvitaan laajoja uusia tukipaketteja.

– On myös selvää se, että nämä ovat mittakaavaltaan sellaisia, että niitä ei pystytä kehysten puitteissa toteuttamaan emmekä me aikaisemminkaan ole näin toimineet, vaan koronan välittömiin vaikutuksiin ja taloudellisiin vaikutuksiin on löydetty ratkaisuja kehysten ulkopuolelta. Uskon, että hallitus on tähän valmis. On tunnustettava yhdessä tilanteen vakavuus ja se, että pandemia ei valitettavasti vielä ole ohi. Kyllä hallituksen pitää myös silloin pystyä arvioimaan tukitoimia yrityksille ja alueille, Marin sanoi asiasta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) torppasi aiemmin kustannustuen uuden kierroksin Demokraatin haastattelussa. Toisaalta tuolloin oltiin toisenlaisessa tilanteessa eikä vielä käyty keskustelua esimerkiksi mahdollisuudesta laittaa koronapassin käyttö hyllylle.

Marinin mukaan hallitus ei ole käynyt keskustelua siitä, että aluevaaleja siirrettäisiin.

Valtiontalouden kehyksissä pysymisestä on käyty keskustelua. Keskustaan puheenjohtaja Annika Saarikko on suorastaan vihjaillut hallituserolla, jos niissä ei pysytä. Saarikko on käynyt asiasta myös keskustelua hallituskumppanien kanssa.

Pääministeriltä kysyttiin, onko hän ja muu hallitus ole sitoutunut pysymään viime keväänä määritellyissä kehyksissä?

Marin sanoi, että tietenkin lähtökohta on se, että aikaisemmin sovitusta pidetään kiinni.

– Meillä on tulevassa kehysriihessä tehtävänä päätökset 370 miljoonan euron sopeuttamistoimista, joista viime kevään kehysriihessä sovimme. Yhtä lailla meidän on huomattava myös se, että tämä maailmantilanne on mikä on. Esimerkiksi pandemia on yhä keskuudessamme, vaikka olisimme toivoneet, että se tähän mennessä olisi jo selätetty. Tämäkin on tosiasia, joka on huomioitava. Esimerkiksi näihin koronakustannuksiin sen vuoksi pitää tulevaisuudessakin varautua. Se on yhtä lailla selvää.

Marinin mukaan hallituksen johtoviisikko on käynyt useita kertoja syksyllä taloudellista tilannekuvaa läpi ja valtiovarainministeri on keskustellut eri osapuolten kanssa.

– En usko, että meillä isossa kuvassa on erilaisia näkemyksiä siitä, mihin pyrimme.

Media viittasi lähetyksessä myös, että pääministerillä ja valtiovarainministerillä olisi ollut ”mykkäkoulua” syksyllä Veikkaus-rahojen jaosta aiheutuneen kohun vuoksi. Marin sanoi, ettei tunnista, että minkäänlaista mykkäkoulua olisi pidetty.

– Ehkäpä kaikkia eduskunnan kuppilajuoruja ei kannata uskoa, hän kuittasi.

Marin sanoi pyrkivänsä hallituksessa keskittymään asioihin ja siihen, että yhdessäsovituista asioista löytyy ratkaisut.

Toimittaja kysyi Marinilta myös, onko hänellä sellainen olo, että hallituskumppani keskusta ”heittelee puukkoja” selkään koko ajan.

– Pääministerin tehtävä on raskas ja siihen kohdistuu paljon painetta. Minun tehtäväni on se kestää, kun tässä positiossa olen, Marin vastasi.

Marin totesi myös, että viisikon pöydän ympärillä ei ole tullut esiin, että hallituspuolueet olisivat kaukana toistensa näkemyksistä talouden isosta kuvasta.