Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Voiko rajalle hälytetty reserviläinen joutua käyttämään voimaa? – Jukka Kopra avaa valiokunnan kantaa

LEHTIKUVA / JARNO ARTIKA
Rajapartion vanhempi rajavartija, koiranohjaaja Piitulainen, rajakoira Nita (oik.) ja vanhempi rajavartija koiranohjaaja Loujas rajapaalun vieressä 5. kesäkuuta.

Eduskunnan puolustusvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä asevelvollisuuslain muutoksesta, joka sallii reserviläisten kutsumisen avuksi mahdollisen rajaturvallisuusuhan torjunnassa. Nykyisen lain mukaan rajareservin kutsuminen palvelukseen edellyttää sotilaallista uhkaa.

Simo Alastalo ja Johannes Ijäs

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) luonnehtii muutosta pieneksi.

– Lakimuutos on olennainen. Suomi on pieni maa ja virassa olevien ammattilaisten määrä on erittäin rajallinen tilanteisiin, joissa tarve äkkiä purskahtaa suureksi. Näen, että tämä laki tarvitaan ensisijaisesti sen takia, että sen myötä saadaan vapautettua virassa olevia virkamiehiä lainausmerkeissä etulinjaan. Reserviläiset hoitaisivat tukitehtäviä, Kopra kertoo.

KUN rajareservin tehtävät ovat lakiesityksen mukaan avustavia, reserviläisiltä ei edellytetä esimerkiksi aseen kantamista. Lakiesityksessään puhutaan kuitenkin välttämättömien voimakeinojen käyttämisestä, joihin rajaviranomainen voi reserviläisen tarvittaessa valtuuttaa. Kopran mukaan kyse on lähinnä itsepuolustuksesta ja hätävarjelusta.

– Lähinnä itsepuolustus ja omasuoja eli jos on välittömän uhan kohteena, niin silloin on oikeus voimakeinoja käyttää. Tulkitsen tätä niin, että jos todetaan, että on henkilöitä, jotka käskyistä ja kehotuksista huolimatta muodostavat uhan ympäristölle, niin voidaan sitten yleisesti käyttää riittäviä voimakeinoja, että se turvallisuustaso säilyy ja tilanne rauhoittuu. Ne voimakeinot mitä viranomainen voi käyttää, löytyvät varmaan rikoslain puolelta, Kopra sanoo.

KOPRAN mukaan reserviläisten voimankäytöllä ei viitata parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan käännytyslakiin ja sen mahdollistamiin pakkokäännytyksiin. Kyse ei siis ole reserviläisiä koskevasta pushback-pykälästä.

– Tämä laki on tarkoitettu sitä varten, että jos siellä alkaa näitä ilmiöitä olla, niin sinne saadaan nopeasti porukkaa avuksi pyörittämään järjestelyjä ja tukitoimia.

– Käännyttäminen tai edelleen ohjaus tulee siinä toisessa paketissa (käännytyslaki), joka on hallintovaliokunnan käsittelyssä.

Kopran mukaan käännyttämiseen liittyvä joukkojenhallinta vaatii oman koulutuksensa. Kysymys liittyy hänen mukaansa myös työturvallisuuteen.

– Näkemykseni mukaan nopeasti palvelukseen kutsuttuja reseviläisiä ei tule käyttää sellaisiin tehtäviin.

Asevelvollisuuslain muutosta on puuhattu puolustusministeriössä ja rajavartiolaitoksessa jo pidempään. Rajavartiolaitos on myös tiedustellut asevelvollisuutensa päättäneiltä ja kertaavalta rajareserviltä valmiutta avustaa tarvittaessa rajalla. Uusi laki antaisi avustamiseen mahdollisuuden rajaturvallisuusuhan tapauksessa. Avustaviin tehtäviin hälytettävää reserviä on suunniteltu kierrätettäväksi niin, ettei yksittäisen reserviläisen kertausharjoitus venähtäisi rajalla kuukausien mittaiseksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE