– Raideliikenteen kilpailua tulee avata vaiheittain hakien ensin oppia HSL:n kilpailutuksesta ja jatkaen sitten ostoliikenteenä suoritettavaan lähiliikenteeseen, Wallin esittää.

– Kaukoliikenteen avoimille markkinoille voidaan näin kehittyä hakemalla kokemusta ja varautumalla omiin kalustohankintoihin. VR kaluston yhtenäisyyden tuomasta synergiahyödystä tulee pitää kiinni, varsinkin veturikaluston osalta.

Wallin puhui eduskunnan täysistunnossa opposition välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana. Opposition yhteinen välikysymys koskee raideliikennettä ja valtion omistajaohjauspolitiikkaa.

– Näin ollen eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta, Wallin totesi.

Samalla VR:n kalusto, huolto ja kiinteistöt jaettaisiin eri yhtiöihin mukaan luettuna jo kilpailtu tavaraliikenne. Hallitus uskoo saavansa tällä tavalla uusia toimijoita markkinoille ja näin lisäävän junavuoroja ja tarjoavan parempaa palvelua kansalaisille.

Wallin kuitenkin esittää, että oppositiolla on yhteinen ja vakava huoli hallituksen kaavailuista.

– Oppositiosta käsin on hankala nähdä, miten hallitus aikoo tavoitteissaan onnistua, mikäli uudet toimijat eivät investoi uuteen kalustoon, joilla junavuoroja voidaan lisätä. Toinen pullonkaula on rataverkkomme, joka on jo nyt pääratojen osalta täydessä käytössä, ja johon tarvitaan tuntuvia investointeja, hän sanoo.

– Myöskään vapaan kilpailun tuomaa mahdollisuutta valita tarpeisiinsa paras vaihtoehto ei matkustajille suoda, kun uusilla kilpailutetuilla alueilla vallitsee edelleen yhden operaattorin monopoli. Enemmänkin näyttää siltä, että hallitus on päättänyt huutokaupata valtionyhtiön liiketoiminnan.

Hallituksen valmistelua kilpailutuksen suhteen ei Wallinin mukaan voi pitää tasapainoisena etenkään, kun lehdistöstä saa jatkuvasti lukea piilotetuista selvityksistä.

– Ne kaksi selvitystä, joissa on selvitetty hallituksen mallia nimenomaan Suomen liikenteessä, Boston Consulting Groupin ja Spring Advisorin, toteavat hallituksen mallin vaikutukset negatiiviseksi.

– Rambollin selvitys, johon hallitus tukeutuu, ei ole tutkinut hallituksen mallia vaan on luonteeltaan teoreettinen liikennesimulaatio, joka ottaa kilpailusta saatavan edun annettuna. Hallituksen esittelemä malli vaatii laajempaa selvittelyä.

Selvitysten ristiriitojen ja puutteiden vuoksi Wallinista on on vaarallista, että hallitus liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on tehnyt selvityksistä omiin tarpeisiinsa sopivat johtopäätökset.

– Väärällä valinnalla voimme tehdä miljardiluokan vahingot suomalaiselle yhteiskunnalle, sähköisen liikenteen edistämiselle sekä valtionyhtiölle osana kansallisomaisuuttamme.

Wallin toteaa lisäksi, että hallituksen esittämä malli yksityisistä monopoleista ja käytössä olevan kaluston jakamisesta eri yhtiöille heikentäisi kaluston ja henkilökunnan tehokasta käyttöä.

– Sen seurauksena kustannukset kasvavat, lipunhinnat nousevat ja tarjonta tulee supistumaan. Liikenne loppuu ensimmäisenä harvaan asutuilla alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Samaan aikaan VR:n mahdollisuus maksaa valtiolle osinkoja laskee.

– Myös uudistuksessa kokonaan unohdetun tavaraliikenteen kustannukset kasvavat kaluston jakamisen myötä, joka vaikuttaa mm. metsä- ja teknologiateollisuuden kustannuksiin. Rautateiden tavaraliikenteellä on suuri merkitys Suomen vientiteollisuudelle.

Rataverkollamme on opposition mukaan painolastinaan noin miljardin euron korjausvelka. Tämän lisäksi Suomen on kyettävä ratkaisemaan rataverkon pullonkaulat, jotta kilpailun tuoma kasvu raideliikenteen vilkkaimmilla osuuksilla on edes mahdollista.

– Hallituksen esittämä malli ei tuo ratkaisua näihin perusongelmiin, vaan keskittyy valtionyhtiön pilkkomiseen ja siksi tämä välikysymys raideliikenteen tulevaisuudesta on yhdistänyt koko opposition taakseen, Wallin korostaa.

Hänen mukaansa olisi nyt viipymättä käynnistettävä yli vaalikausien kestävä suunnitelma lisäraiteiden rakentamiseksi kriittisille osuuksille raideliikenteen osuuden liikenteestä kasvattamiseksi.

– Sähköisen raideliikenteen lisäämisen runko- ja lähiliikenteessä on oltava merkittävässä asemassa tulevaisuudessa, kun Suomi pyrkii täyttämään liikenteen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet hiilidioksidi-päästöjen vähentämiseksi. Suomella ei ole varaa epäonnistua raideliikenteen lisäämisessä.