Kesäkuussa eduskunnalle jätetyssä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että Suomessa käynnistettäisiin lainvalmistelu mahdollistamaan huumausaineiden käyttötilakokeilu.

Kansalaisaloite sai kannatusta eduskunnan istuntosalin vasemmalta laidalta, kun taas salin oikealla laidalla ja hallituspuolueiden keskuudessa siihen suhtauduttiin selvästi nihkeämmin.

Käyttöhuonekokeilun kannattajat ja vastustajat jakoivat voimakkaan huolen Suomen huumausainetilanteen huolestuttavuudesta. Useiden puhujien puheenvuoroissa toistui maininta siitä, että Suomi on Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa.

KANSALAISALOITTEEN kannattajat vetosivat muun muassa siihen, että myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kannattanut käyttöhuonekokeilun toteuttamista. Kokeilun toteuttaminen on mukana THL:n syyskuussa julkistamalla 12 keinon listalla, jolla huumekuolemia voitaisiin ehkäistä.

Kokeilun kannattajat korostivat, että Suomen huumausainepolitiikassa tarvitaan uusia keinoja nyt vallitsevan surkean tilanteen parantamiseksi. Maria Ohisalon (vihr.) (kuvassa) mukaan Suomen nykyinen huumausainepolitiikka on johtanut siihen, että huumekuolemien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 prosenttia.

Ohisalo totesi, että käyttöhuoneiden kautta ihmisiä voitaisiin ohjata esimerkiksi päihdevieroitus- ja kuntoutuspalveluiden piiriin ja heitä voitaisiin tukea siirtymisessä rikoksettomaan elämään.

-  Valvotuissa huoneissa voitaisiin ehkäistä vakavia infektioita, jotka synnyttävät perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle tarpeetonta kuormaa, yhteiskunnalle kustannuksia, ja jotka voivat pahimmassa tapauksessa koitua päihteitä käyttävän kuolemaksi. Käyttöhuoneella voitaisiin ehkäistä myös tartuntatautien leviämistä suonensisäisesti päihteitä käyttävien keskuudessa.

Ohisalon mukaan käyttöhuoneilla olisi terveysvaikutusten ohella lisäksi positiivisia vaikutuksia myös yleiseen järjestykseen ja julkisten tilojen siisteyteen.

-  Voimme valita, ovatko käyttöhuoneet jatkossa valvottuja tiloja vai päiväkotiemme pihoja ja ostoskeskustemme vessoja, kuten tänään.

VALVOTTUJEN käyttöhuoneiden vastustajat vetosivat ennen muuta niiden “signaalivaikutukseen”.

-  Tämänkaltainen moraaliton liberaali huumepolitiikka antaisi yhteiskunnalle ja meidän nuorillemme signaalin huumeidenkäytön hyväksyttävyydestä. Neutraali tai salliva suhtautuminen huumeisiin rohkaisee yhä nuorempia sekä kokeiluihin että siirtymään nopeammin hengenvaarallisiin piikkihuumeisiin, Kaisa Garedew (ps.) arvioi puheenvuorossaan.

Käyttöhuoneita on käytössä useissa Euroopan maissa ja myös Euroopan ulkopuolella. Päivi Räsäsen (kd.) mukaan muiden maiden kokemukset eivät osoita, että käyttöhuoneista olisi hyötyä yliannostuskuolemien vähentämisessä.

-  Ongelmana on se, että käyttöhuoneet olisivat askel kohti voimakkaiden huumeiden laillistamista. Ne olisivat vahva signaali sille, että yhteiskuntana hyväksymme huumeiden käytön, eikä tällaista askelta tule kovin kevyesti ottaa.

AINO-KAISA Pekonen (vas.) piti valitettavana, että sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on ottanut julkisuudessa kielteisen kannan käyttöhuoneisiin, vaikka esimerkiksi THL on kokeilun toteuttamista kannattanut. Myös Grahn-Laasonen on perustellut kantaansa käyttöhuoneiden signaalivaikutuksella.

-  Käyttöhuoneista on kansainvälistä kokemusta 1980-luvulta asti, eivätkä ne tutkitusti lisää huumeiden käyttöä, vaan vähentävät huumeiden haittoja. Käyttöhuoneet eivät yksin ratkaise mitään, mutta tiedämme jo asiantuntijatiedon pohjalta, että ne voivat olla myöskin pieni osa ratkaisua, Pekonen painotti.

-  Konservatiivit ovat läpi historian vastustaneet kaikkea haittoja vähentävää politiikkaa juuri signaalivaikutukseen vedoten, myös esimerkiksi neulojen vaihtamista, jota tänä päivänä uskoakseni me kaikki täällä kannatamme. Meidän tulee tässä talossa perustaa politiikka tutkimustietoon, eikä taikauskoa muistuttavien signaalien aistimiseen. Yksi syy Suomen huumekuolemien korkeaan määrään on se, että näin ei ole toimittu, Pekonen jatkoi.

Uutista päivitetty Aino-Kaisa Pekosella klo 18.54

Tuomas Savonen / STT