Kyseiset varat on jäädytetty osana EU:n pakotteita, jotta Venäjä ei saisi niitä takaisin sotakassaansa. Monien mielestä seuraava luonnollinen askel olisi pääoman takavarikointi ja lahjoittaminen puolustustaistelua käyvälle Ukrainalle.

-  Se on valtava määrä rahaa, sen vapauttaminen olisi käänteentekevää, kuvaili Britannian ex-pääministeri Boris Johnson Kiovassa hiljattain pidetyssä YES-konferenssissa (Yalta European Strategy).

Asiassa on iso kansainvälisoikeudellinen mutta eli valtioimmuniteetti, joka käsittää myös valtion omaisuuden koskemattomuuden. Eri selvityksissä Venäjän pääomiin käsiksi käymistä on pidetty sekä mahdollisena että mahdottomana.

Myös EU-suurmaat Saksa ja Ranska ovat vastustaneet takavarikointia.

VISAISEEN ongelmaan on jo jonkin aikaa hahmoteltu ratkaisua, joka sai näkyvyyttä aiemmin syyskuussa, kun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen asettui tukemaan sitä.

Tämän niin kutsutun Ukrainan sotakorvauslainan (Ukraine Reparations Loan) mukaan Venäjän rahoja ei takavarikoitaisi vaan ne lainattaisiin Ukrainalle. Ukraina puolestaan sitoutuisi maksamaan lainan korkoineen takaisin, mutta vasta kun Venäjä on maksanut sille kansainvälisesti määritellyt sotakorvaukset aiheuttamistaan tuhoista.

-  Tämä olisi oikeudellisesti kestävä keino ohjata mahdollisesti koko 300 miljardin dollarin summa Ukrainalle — voitte toki jatkaa puhumista takavarikoinnin puolesta vaikka seuraavat 20 vuotta, mutta se ei toteudu koskaan, perusteli yksi aloitteen puuhamiehistä, Hugo Dixon, YES-konferenssissa.

Jos Venäjä menettäisi oman pääomansa luistamalla sotakorvauksista, se saisi syyttää tilanteesta itseään.

UKRAINAN tarve lisärahalle on ilmeinen, ja vaje on vain kärjistynyt Yhdysvaltain hallinnon vaihduttua.

Lainajärjestelyllä ehkäistäisiin ennakolta mahdollisuus, että pääomat palautuisivat Venäjälle. Tämä painajaismainen skenaario ei ole täyttä utopiaa, sillä varojen jäädyttäminen on osa EU:n yhteisiä Venäjä-pakotteita. Niiden yksimielisyyttä vaativassa uusimisessa puolen vuoden välein on saatu jännittää, kaataako Unkari koko paketin.

Sotakorvauslainan puolestapuhujat ovat myös huomauttaneet, että Eurooppa ja Kanada voisivat edetä hankkeessa ilman presidentti Donald Trumpia – Yhdysvalloilla kun on jäädytetyistä varoista hallussaan vain noin viiden miljardin dollarin siivu.

Venäjän jäädytetyt varat eivät ole olleet täysin hyödyntämättä. Pääoman tuottoja on käytetty Ukrainan hyväksi ja niitä vastaan on otettu lainaa, jonka avulla Ukrainaa on tuettu. Summa on kuitenkin vaatimaton koko pääomaan verrattuna.

Lainaa voitaisiin käyttää myös poliittisena vipuvartena: jos Venäjä esimerkiksi yllättäen suostuisi aselepoon, lainojen myöntäminen voitaisiin keskeyttää. Jos Venäjä rikkoisi tulitaukoa, lainahana avattaisiin uudelleen.

Niilo Simojoki / STT