Suomelle voisi tulla asiassa ratkaisun paikka, mikäli kävisi niin, että Turkki päättäisikin ratifioida Suomen jäsenyyden Ruotsin jäsenyyttä nopeammin. Turkin presidentin kommentit ovat olleet kriittisempiä Ruotsia kuin Suomea kohtaan.

Turkin lisäksi Unkari ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.

Suomessa ulkopoliittinen johto on pitänyt selkeänä prioriteettina sitä, että Suomi ja Ruotsi käyvät puolustusliittoon yhtä aikaa. Tätä kaikki toivovat. Täysin asiaa ei ole kuitenkaan lyöty sanallisesti lukkoon

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi tänään Demokraatille eduskunnassa, että niin Suomen kuin Ruotsin puolustuksen kannalta se, että toimitaan yhdessä ja edettäisiin yhdessä Natoon, on tärkeää. Hän muistuttaa, että Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistyötä puolustuksen saralla.

– Myös Naton näkökulmasta, jos katsoo mitä tahansa uhkaa Itämerellä, mitä tahansa Naton puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä ja kun katsoo karttaa, Ruotsi on erittäin tärkeässä roolissa. Sen takia tehdään nyt kaikkemme, että Suomi ja Ruotsi menisivät yhdessä.

Tekeekö Yhdysvallat myös kaikkensa, että Suomi ja Ruotsi menisivät yhdessä Natoon?

– Uskon, että niillä Naton jäsenmailla, jotka ovat nyt ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset yhtä aikaa, on ollut nimenomaan se visio ja ymmärrys, että vahvimmillaan Nato on silloin, kun siihen liittyvät sekä Suomi että Ruotsi samaan aikaan.

Haavisto ei ole halukas edes pohtimaan sellaista tilannetta tai skenaariota, jossa Turkki ja Unkari olisivat ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyden, mutta Turkki olisi jättänyt Ruotsin jäsenyyden ratifioimatta. Tällöin Suomessa oltaisiin tilanteessa, jossa hallituksen olisi päätettävä, esittääkö se eduskunnalle Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä vai jäisikö se odottelemaan Ruotsia.

– En halua tällä vaihtoehdolla oikeastaan edes spekuloida. Tällä hetkellä tehdään työtä sen eteen, että Suomi ja Ruotsi menisivät yhtäaikaisesti.