Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

VTT aloittaa pienydinvoimaloiden kehittämisen kaukolämmön tuotantoa varten

Suomessa pohditaan parhaillaan, pitäisikö pienydinvoimaloiden rakennuttajan hakea lupaa kullekin voimalamoduulille erikseen, vai riittääkö yksi lupa kaikille samaan yhteyteen rakennettaville voimaloille.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asia on konkretisoitumassa nopeasti, sillä VTT kertoi maanantaina käynnistäneensä suomalaisen kaukolämmön tuotantoon tarkoitetun pienydinreaktorin kehittämisen.

Ensimmäisessä vaiheessa tehdään suomalaiskaupunkien lämpöverkkoihin soveltuvan ydinlämpölaitoksen konseptitason suunnitelma. Hankkeen tavoitteena on luoda teknologian ympärille uusi kotimainen teollisuudenala.

Pien- eli SMR-voimaloiden teho on kymmenistä muutamaan sataan megawattia. Olkiluodon kolmosreaktorin teho on 1 600 megawattia. Pienreaktori voi toimia yksistään, tai niitä voi koota useampia yhteen. Ne voivat tuottaa sähköä tai lämpöä tai molempia.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) pääjohtaja Petteri Tiippana (kuvassa) kertoo, että perinteiset ydinvoimayhtiöt Fortum ja TVO, kunnalliset energiayhtiöt ja jossakin määrin prosessiteollisuus ovat kiinnostuneita pienydinvoimaloista.

– Vaikutelma on, että siellä on varovaista kiinnostusta tai uteliaisuutta pienreaktoreita kohtaan, Tiippana sanoo.

Hänen mukaansa kansainvälisesti kiinnostus on hyvinkin suurta. On maita, jotka hyödyntävät jo teknologiaa. Venäjällä on otettu hiljattain käyttöön kelluva Akademik Lomonosov -ydinvoimala.

Myös Kiina kehittää pienydinvoimaloita. Yhdysvalloissa luvitetaan parhaillaan yhtä pienreaktoria. Kanadassa on käynnistynyt useamman pienreaktorin viranomaiskäsittely, Tiippana kertoo.

Nykyinen ydinenergialaki on 1980-luvulta.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä työryhmän uudistamaan ydinvoimaloita koskevaa lainsäädäntöä. Nykyisin kullekin voimalalle pitää hankkia tarvittavat luvat erikseen.

– Asian ydin on, että onko meillä luvitusjärjestelmässä mahdollisuus muuttaa käytäntöä, sanoo työryhmän puheenjohtaja teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hänen mukaansa tässä yhteydessä katsotaan tulevaisuuden teknologioita kuten pienydinvoimaloita. Nykyinen ydinenergialaki on 1980-luvulta.

– Aika paljon näyttää olevan kiinnostusta lämpövoimapuolella sen vuoksi, että fossiilisista polttoaineista luovuttaessa energiayhtiöt joutuvat pohtimaan vaihtoehtoja. Kiinnostuksen määrä on ollut yllättävääkin, mutta kaupallisesti valmiita hyväksyttyjä reaktoreita ei ole vielä saatavilla, Heikinheimo kertoo.

Joustava viranomaiskäsittely

Tiippana kertoo, että pienreaktoreiden luvituksessa on otettava huomioon viranomaiskäsittelyn joustavuus.

– Lähtökohta on se, että kun haetaan yhdelle reaktorille lupaa rakentaa ja käyttää, silloin pitää käsitellä myös sitä, että sinne tulee useampia samanlaisia reaktoreita, Tiippana muistuttaa.

Hänen mukaansa pienreaktorimoduuleiden luvittaminen yksi kerrallaan ei ole tarkoituksenmukainen tapa. Pitää miettiä, että luvitusratkaisussa reaktorityyppi luvitetaan kerralla. Tällöin reaktori saisi tyyppihyväksynnän käytettäväksi Suomessa.

– Energiayhtiö voisi valita, kuinka monta sellaista reaktoria yhtiö haluaa rakentaa, Tiippana sanoo.

Hänen mukaansa tulisi käsiteltäväksi, kuinka monta reaktoria kullekin laitospaikalle voisi tulla. Reaktorit voisivat sijaita myös hajautetusti. Esimerkiksi Helsingissä on lämpövoimaloita ympäri kaupunkia.

STT–Antti Autio

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE