Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Työmarkkinat

Wahlroos torppaa vetelevänsä naruja työmarkkinoiden muutoksen takana – ”Avoimessa markkinataloudellisessa maailmassa tällaisia konspiraatioita ei ole”

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos saapui kirjansa Barrikadeilta pankkimaailmaan julkistustilaisuuteen tänään Helsingissä.

Vaikutusvaltainen talousvaikuttaja, Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos näkee, että Suomen työmarkkinakentällä on käynnissä systeeminen muutos.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Senhän jopa ammattiyhdistysliike itse sanoo, Wahlroos jatkaa ja muistelee esimerkiksi STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan nähneen, että metsäteollisuudessa muutos on toteutunut jo.

Metsäteollisuus ry. on irtautunut työehtosopimustoiminnasta ja sopimuksia tekevät nyt yritykset.

– Se on tietenkin systeeminen muutos ja se on pysyvä. Sitten on kysymys siitä, millä lailla nämä yksittäiset, työehtosopimuksiaan neuvottelevat yritykset lähestyvät neuvottelua. Siellähän me näemme, että Stora Enso on valinnut lähteä yhdelle tielle ja UPM toiselle ja Metsä Group on ilmeisesti jossain siinä välimaastossa, en tiedä. Joten kyllähän tämä muutos on tapahtunut ja se on todella pysyvä, koska yleissitovaa työehtosopimustahan metsäalalle ei synny. Se ei ole edes mikään riidan asia. Se on vain toteamus, Wahlroos sanoo.

Paperiliitto ja Stora Enso ovat jo hiljattain saaneet sovittua yrityskohtaisen työehtosopimuksen.

Wahlroos ei Demokraatin haastattelussa tänään uuden kirjansa julkaisemisen yhteydessä yksilöinyt tarkemmin, mihin Antti Palolan puheisiin hän viittaa. Taannoin Palola summasi Metsäteollisuuden irtautumisen työehtosopimustoiminnasta rapauttavan sopimusyhteiskuntaa.

Ylipäänsä ay-puolella usein juuri Wahlroosin arvellaan vetelevän naruja suomalaisen sopimuskulttuurin muutoksen takana. Tarkoitusperäksi saatetaan nähdä esimerkiksi laittaa ay-liikettä polvilleen. Demokraatti kysyi Wahlroosilta suoraan, mitä hän vaikutusvallastaan tässä mielessä ajattelee.

Wahlroos näkee tällaisissa puheissa salaliiton makua.

– Avoimessa markkinataloudellisessa maailmassa tällaisia konspiraatioita ei ole.

– Olen hyvin avoimesti julkituonut näkemyksiäni useassakin kirjassa siitä, mikä on ammattiyhdistysliikkeen rooli modernissa markkinataloudessa ja mikä tässä markkinataloudessa on vialla. Tämä osin liittyy ammattiyhdistysliikkeeseen, ja minulla on tästä näkemyksiä. Mutta eihän minulla sellaista vaikutusvaltaa ole. Ja itse asiassa metsäteollisuudessa tapahtuvassa muutoksessa minulla ei ole ollut konkreettisesti juuri mitään tekemistä.

”Hänen ei tarvitse olla huolissaan siitä, että hänen puheenjohtajansa vetäisi maton alta.”

– Sikäli minulla on sen kanssa tekemistä, että Jussi Pesonen tietää, että pitkälti ajattelen tästä asiasta samalla lailla kun hän. Hänen ei tarvitse olla huolissaan siitä, että hänen puheenjohtajansa vetäisi maton alta. Mutta mitään sen suurempaa roolia minulla konkreettisesti tässä asiassa ei ole. Periaatetasolla olen tietenkin voimakkaasti samaa mieltä, Walhroos toteaa.

Jussi Pesonen on metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja ja Wahlroos sen hallituksen puheenjohtaja.

UPM ja Paperiliitto eivät ole vielä edes aloittaneet neuvotteluita työehdoista. UPM on halunnut tehdä sopimukset liiketoiminta-alueittain, mikä taas ei käy Paperiliitolle. Tilanne on konkelossa. UPM on sanonut olevansa valmis jopa toimimaan ilman työehtosopimuksia, jos sen vaateelle ei olla myötämielisiä.

Kuinka tärkeä tavoite liiketoiminta-alueisiin perustuva sopimus UPM:lle on?

– Se on kyllä aika tärkeä. Tämä on tärkeä ymmärtää ennen kaikkea niin, koska meillä kuudesta liiketoiminta-alueesta yksi on taantuva eli painopaperit. Jos halutaan säilyttää näitä työpaikkoja Suomessa, meillä täytyy olla toisenlainen työehtosopimus tällä taantuvalla alalla kuin mitä meillä on näillä kasvavilla alueilla. Painopapereissa problematiikka on aivan toisenlainen.

– Olen useasti sanonut julkisuuteen, että Eurooppaan ei koskaan enää rakenneta paperikonetta. Kyse on vain siitä, missä järjestyksessä (niitä) suljetaan. Minusta on ratkaisevan tärkeätä, että se porukka, jonka työpaikat ovat periaatteessa uhanalaisia tai jotka ovat tässä valinkauhassa, saisivat itse vaikuttaa keskusteluun siitä, millä ehdoin ne työpaikat joko säilyvät tai eivät. Mehän olemme vaatineet, että pääluottamusmiehet saavat tulla mukaan neuvotteluun. Ammattiyhdistysliike ei halua päästää heitä sinne, Wahlroos sanoo.

Mihin asti UPM on valmis tilanteen viemään?

– Tätä minä en voi spekuloida varsinkaan siksi, koska minulla ei edes konkreettisesti ole sen kanssa mitään tekemistä.

Wahlroosin mielestä työmarkkinoilla on viime aikoina tapahtunut paljon muutosta oikeaan suuntaan. Hän puhuu etenkin metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden asioista.

– Nyt melko yleisesti myönnetään, että paikallinen sopiminen on hirveän tärkeä asia. Itse asiassa ammattiyhdistysliike itse koko ajan alleviivaa sitä, että esimerkiksi Teknologiateollisuudessa sitä on jo paljon. Ja on totta, että siellä on paljon enemmän paikallista sopimista kuin metsäteollisuudessa johtuen niiden erilaisesta rakenteesta. Teknologiateollisuus on valtava määrä eri bisneksiä. Tämä muutos on jo alkanut tapahtua.

”Heitä ei enää edusteta vain Hakaniemen torin kautta.”

– Muistetaan nyt, Suomessa on 12 vuotta ollut nollatalouskasvua. Tässä maassa pitää tehdä jotain. Yksi osa siitä tekemisestä on myös se, että ne ihmiset, jotka ovat kaikkein lähinnä tämän muutoksen kielteisiä vaikutuksia, saavat suoran kytkennän tähän keskusteluun. Heitä ei enää edusteta vain Hakaniemen torin kautta, Wahlroos sanoo.

Euroopan komissio on tällä viikolla tehnyt yllätystarkastuksia EU-maissa sellua tuottavien yhtiöiden tiloihin. Taustalla on kartelliepäily. Suomessakin tarkastuksia on tehty myös muun muassa UPM:n tiloihin.

– Eihän tämä ole mitään arkipäiväistä. Siinä mielessä se luonnollisesti otetaan erinomaisen vakavasti. Mutta meillä todellakaan ei ole mitään, meillä ei ole edes aavistustakaan mitä se koskee tai mistä se on lähtöisin, UPM:n hallituksen puheenjohtaja Wahlroos sanoo.

Wahlroosilta ilmestyi tänään elämäkerrallinen kirja Barrikadeilta pankkimaailmaan – eräänlaiset päiväkirjat 1952-1992 (Otava).

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE