Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa 848 miljoonaa euroa ja osasairauspäivärahaa 79 miljoonaa euroa. Etuusmenot laskivat reaalisesti yhteensä 87 miljoonaa euroa.

Kustannusten vähenemistä selittää Kelan mukaan ennen kaikkea vuoden 2025 alussa tehty leikkaus sairauspäivärahaan ja osasairauspäivärahaan. Samalla myös Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä pieneni.

- Sairauspäivärahan leikkauksen seurauksena korvauskustannukset vähenivät merkittävästi, ja korvaustason lasku on voinut osaltaan lyhentää päivärahakausia. Tätä ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarkemmin, Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren sanoo tiedotteessa.

Osasairauspäivärahalla Kela korvasi lähes 2,3 miljoonaa päivää. Niiden osuus on hiljalleen noussut viime vuosina.

Blomgrenin mukaan osasairauspäivärahalla voidaan tukea työkykyongelmia kokevien osallisuutta työelämään ja ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä.

SAIRAUSPÄIVÄRAHAA pitkien sairauspoissaolojen perusteella sai vuoden aikana vajaa 307 000 henkilöä, mikä on noin yhdeksän prosenttia ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä.

Noin 102 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella ja noin 78 000 tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella.

Blomgrenin mukaan on hyvä uutinen, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot eivät ole viime vuosina enää juurikaan yleistyneet.

- Kasvun tyrehtyminen voi viitata siihen, että mielenterveysongelmien ehkäisyyn on havahduttu ja kehitetty toimivia malleja. Myös työllisyysasteen lasku on voinut hillitä sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvua, koska sairauspäivärahaa saavat ennen kaikkea työssäkäyvät, pohtii Blomgren.