VAALIT ovat puolen vuoden päästä ja silloin tämän hallituspohjan tarina on ohi, Lohi kirjoitti.

Suomenmaa pointtasi vielä varmuuden vuoksi asian pääkirjoituksessaan maanantaina. Kyse on siitä, että nykyinen hallituspohja ei tule kyseeseen tulevallakaan vaalikaudella. Pääkirjoitus oli otsikoitu Keskusta torjuu nykyisen hallituspohjan jatkon.

Lohi vahvistaa puolueensa pää-äänenkannattajan tulkinnan Demokraatille. Tällä koalitiolla ei voida jatkaa tulevalla hallituskaudella?

Hän selventää, että kyseessä on hänen henkilökohtainen näkemyksensä keskustan varapuheenjohtajana.

Muun puoluejohdon kantaa Lohi ei lähde arvioimaan.

– He voivat kommentoida jokainen itse.

Keskustan kannattajista, niin kutsutusta kentästä Lohella on tällä hetkellä tuntuma, että on paljon niitä, jotka ovat vierastaneet hallituspohjaa.

– Tämä on ollut jatkuvaa taistelua tietyissä kysymyksissä, jotka ovat olleet meille tärkeitä. Kyllä se on rasittanut meidän kannatustamme. Opposition viesti on mennyt voimakkaasti läpi eikä ole riittävän tarkkaan katsottu, mitkä ovat tosiasiat. Faktat eivät mene tänä päivänä läpi. Mielikuvat ratkaisevat. Politiikka on muuttunut.

Muunlaisia hallituskoalitioita Lohi ei sulje pois.

– Niiden, jotka muuten haaveilevat porvaripohjasta tai jostain muusta koalitiosta, jossa keskusta on mukana, kannattaa varmistaa, että keskusta on mahdollisimman vahva. Ilman vahvaa keskustaa ei tule myöskään porvarihallitusta Suomeen. Se on täysin selvä.

KESKUSTAN kannatus on vajonnut noin kymmenen prosentin tietämille. Puolueessa pohditaan vaalien painaessa päälle, miten profiilia saisi nostettua. Tämä saattaa tietää tukalia aikoja hallitukselle, sillä vaalien alla muillakin puolueilla on perinteisesti tarve terävöittää linjaansa.

Jo aiemmin keskusta on kipuillut hallituksessa, mutta esimerkiksi mittelö vihreiden kanssa ei ole tuonut lisää kannatusta. Toisaalta sitä ei näytä tuovan rakentavakaan esiintyminen.

Lähitulevaisuudessa nähtäneen jälleen keskustan ärhäkkä versio. Merkit ovat sellaiset.

Onko kyse siitä, että nyt on pakko profiloitua, kun kannatus on 10 prosentissa? Pitääkö hallituksessa hakea asioita, joista voi vähän kiistellä?

– Ei tietenkään tarkoituksella pidä hakea asioita, mistä kiistellä, vaan kirkastaa ja selkeyttää omaa linjaa.

Lohi sanoo myös, että keskustasta maalatusta mielikuvasta on hankala päästä irti. Mistä mielikuvasta?

– Se on se, että me olemme punavihreän politiikan tuki- ja apupuolue.

Tätä viesti oppositio on kieltämättä toitottanut: pönkäpuolue.

– Nyt on oltu kaksi vaalikautta vähän niin kuin blokkipolitiikassa, vaikka politiikassa ei ole mitään blokkeja. Viime kaudella kaikki vasemmistopuolueet olivat oppositiossa. Nyt me olemme ainoa ei-vasemmistolainen puolue, joka kantaa tässä hallituksessa koko ei-vasemmistolaisten puolueiden taakkaa. Se kyllä näkyy mielikuvissa.

LOHI maalaa näkymää, jossa politiikka oli ennen aikaan kompromissien taidetta.

– Kompromissipäätösten teko oli kirjoitettu keskustankin dna:han. Se oli meille tyypillistä. Sillä syntyi aina keskitien ratkaisuja, joita suuri osa suomalaisista piti hyvinä. Nyt maailma on muuttunut. Se on mennyt paljon monimutkaisemmaksi, mutta politiikka näköjään yksinkertaisemmaksi. Pitää olla joko jotain mieltä, äärilaitaa, jotta erotut. Muuten olet epäselvää mössöä. Silloin kun olet epäselvää mössöä, ihmiset eivät tiedä, mitä mieltä olet. On hankala tukea sellaista, josta ei tiedä mitä mieltä on, kun naapuri on kirkkaasti jotain mieltä.

Kun siis ääripäät kiistelevät, keskusta kärsii, Lohen analyysi kuuluu. Vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun ensi vuosikymmenellä poliittisessa keskustassa oli tunkua.

Hän kritisoi myös nykyistä some-maailmaa.

– Siellä sivistyneet ja lukeneet ihmiset tölvivät kilpaa toisiaan. Hyvillä käytöstavoilla ei juuri enää saa politiikassa arvostusta. Silti uskon, että valtaosa suomalaisista pohjimmiltaan haluaa, että päättäjät pyrkisivät tekemään kompromisseja, koska ilman niitä ollaan monesti samanlaisessa tilanteessa kuin USA:ssa, että päätöksenteko on ihan jumissa.

Lohi sanoo myös, että keskustan kannatuksen kannalta oli virhe lähteä tällä vaalikaudella hallitukseen – siitäkin huolimatta, että keskusta katsoi saaneensa hallitusneuvotteluissa kaikki kynnyskysymyksensä eli “yksitoista kymmenestä” läpi.

– Me olemme nyt leimaantuneet tukipuolueeksi. Se on aiheuttanut epäselvän linjatilanteen.

Toisaalta Lohi haluaa nähdä, etteivät gallupit mittaa puolueita ansioiden mukaan. Hän muistuttaa monista isoista asioista, joita hallitus on vienyt läpi, sote-uudistuksen, hävittäjäkaupat, Nato-hakemuksen sekä hoitanut koronakriisiä.

– Kun näitä ajatellaan, tässähän on tehty valtavan isoja juttuja.

PITÄÄKÖ keskustan sitten suunnata oikealle.

Lohi, joka on keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja sanoo puolueen olevan jo talouspoliittisesti siellä.

Esimerkiksi Kataisen (kok.) hallituksen hän toteaa tehneen paljon vasemmistolaisempaa politiikkaa kuin nykyisen ja perustelee tätä sen toteuttamalla sopeutuksella veronkorotuksin.

– En sano, että meidän pitää liikkua nyt jonnekin, koska mehän olemme talouspoliittisesti minun ajatuksissani porvaripuolue. Sehän on ihan selvä juttu, ei siitä ole epäilystäkään. Me olemme talouspoliittisesti keskustaoikeistolainen, mutta meillä on myös se sosiaalinen omatunto. Meillä ei ole lompakkoa omantunnon paikalla.

Keskustan erilaiset ohjelmapaperitkin ovat Lohen mielestä kunnossa.

– Mutta meidän pitää selkeyttää linjaa siinä, mitkä ovat tässä maailmassa sellaisia kynnyskysymyksiä, joista ei anneta piiruakaan periksi ja joista ei olla valmiita liikkumaan eikä neuvottelemaan. Muuten me emme saa näkyväksi tätä kirkkaampaa linjaa. Nyt ollaan sen äärellä tänä päivänä, kun puhutaan vaikkapa EU-politiikasta ja ennallistamisasetuksesta. Siihen se nyt kulminoituu, Lohi naulaa.

EU-asetus pyrkii muun muassa siihen, että vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistettaisiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Asia repi hiljattain talousvaliokunnassa hallituspuolueita.

KESKUSTAN kansanedustaja Pekka Aittakumpu katsoi kielteisen kannan ennallistamisasetukseen olevan jopa hallituskysymys.

Lohi ei aivan vastaavaa retoriikkaa viljele.

– En lähde tässä uhkailemaan. Ei se ole sopivaa puhua nyt hallituksesta lähdöstä, kun ennallistamisasetus on eduskunnassa (käsittelyssä). Mutta kyllähän nyt muiden hallituspuolueiden on ymmärrettävä, että eihän Suomella ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin panna jyrkkä ei tällaiselle. Ja sen viestin pitää olla selkeä: Näpit irti Suomen metsistä EU! Tämän pitää olla kansallisessa päätöksenteossa. Siihen ei pidä EU:n lähteä koskemaan. Tätä linjaa keskusta eduskunnassa ajaa aivan riippumatta, mitä mieltä muut hallituspuolueet ovat siitä.

Lohen mielestä hallituksen linja ennallistamisasetukseen on ollut samea ja tullut liian myöhään.

– Nyt sitä pitää eduskunnassa kirkastaa.

Muun muassa Iltalehti on kertonut hallituksen perustamasta ”varjoviisikosta”, joka käsittelee hallituspuolueiden sisäpoliittisia kiistoja ja päättää, mitä lakiesityksiä hallitus vielä tuo vaalikauden lopulla eduskuntaan.

Oletettavaa lienee, että jokainen hallituspuolue joutuu sanomaan hyvästit joillekin tärkeille hankkeilleen.

MARKUS Lohi sanoo, että esityksiä on liikaa ja kaikkia ei pysty toteuttamaan. Listaa lakiesityksistä, jotka juuri keskusta haluaisi pois, hän ei kuitenkaan lähde tekemään.

Esimerkiksi niin kutsuttu arvonnousuvero tai maastapoistumisvero on närästänyt puoluetta. Lohi pitää tätä toisen luokan kysymyksenä ennallistamisasetukseen verrattuna, mutta sanoo, ettei verossa ole järkeä ja että se aiheuttaa enemmän byrokratiaa kuin tuottoja.

– Jokaista hallituksen esitystä pitää arvioida kriittisesti senkin takia, että joka tapauksessa emme ehdi niitä kaikkia käsitellä.

Voiko keskustan profiloituminen johtaa siihen, että hallitus ei pysty istumaan loppuun asti, sitäkö tässä haetaan?

– Tässä maailmantilanteessa ja tässä aikaikkunassa, kun vaalit on kohta ovella, ei tietenkään voi olla mitään järkeä tavoitella sitä, että hallitus kaatuu. Ei se voi olla tavoite. Vaalit on joka tapauksessa varmasti huhtikuun toinen päivä. Mutta mitään hullutuksia ei pidä sen varjolla hyväksyä. Se on sitten pääministerin tehtävä pitää hallitus kasassa vaikeidenkin asioiden keskellä, ei varjoviisikon vaan pääministerin.

TÄSSÄ vaiheessa gallupit näyttävät vääjäämättä siltä, että keskustan tie kulkisi kohti oppositiota.

– Keskustan lähtö hallitukseen edellyttää ensinnäkin sitä, että kansalta saadaan selkeä viesti, että nyt pitää mennä hallitukseen. Viesti tulee vain vaalien kautta, niin että saamme vaaleissa selvästi vaalivoiton, Markus Lohi sanoo.

Lohelle hallitukseen pyrkiminen tarkoittaisi selkeää vaalivoittoa verrattuna viime eduskuntavaaleihin, jolloin keskusta sai 13,8 prosentin kannatuksen.

– Muutoin keskustan paikka on minun ajatuksissani oppositiossa.

Vaalivoitto tarkoittaisi yli 15 prosentin kannatusta.

– Minä olen sanonut sen ääneen, että kannatuksen pitää olla yli 15 prosenttia. Kyllä se siellä menee se raja, että kannattaa edes (hallitukseen menoa) miettiä.

Rajusta kannatusalhosta huolimatta Lohi on kuitenkin toiveikas tulevienkin eduskuntavaalien suhteen ja muistuttaa, että puolue sai aluevaaleissa hyvän tuloksen. Hän uskoo sen vuoksi kannatuspotentiaalia olevan.

– Me emme anna periksi. Me tulemme vielä ja näytämme vielä. Ja me haemme kansan luottamusta. Meidän on koukattava nyt kansan luottamuksen kautta. Jos ei sitä tule, niin se on kyllä viesti siitä, että seuraavalla kerralla oppositiossa.

Toisaalta, jos 15 prosentin kannatusta voisi pitää vaalivoittona, uskooko keskusta enää siihen, että se voisi olla joskus vielä Suomen suurin puolue vai onko kirves heitetty kaivoon?

– Nyt on rehellisesti sanottuna varmasti hankala kilpailla seuraavissa vaaleissa suurimman puolueen paikasta, mutta totta kai meidän kannatuspohja on ollut se, että olemme Vanhasen ja Jäätteenmäen ja Sipilän johdolla onnistuneet olemaan suurin puolue. Mikään ei estä, etteikö politiikan ilmapiiri muuttuisi suunnanmuutosten olleessa nopeita, ja etteikö keskusta olisi muutaman vuoden päästä taas suurin puolue, Lohi näkee.