Ihalainen muistuttaa, että nuorisotakuu on estänyt nuorten työttömyyden pitkittymistä ja syrjäytymistä.

− Nuorisotakuun avulla nuorten koulutus- ja työllistämispalveluja parannettin. Osana nuorisotakuuta toteutettiin nuorten aikuisten, alle 30-vuotiaiden, osaamisen ohjelma, jonka avulla järjestettiin peruskoulun varassa oleville toisen asteen koulutus ja tutkinto, Ihalainen muistuttaa.

Ihalaisen mukaan edelleenkin noin 100 000 alle 30-vuotiasta ponnistaa elämässään peruskoulun varassa.

Jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää eri syistä ilman jatkokoulutusta. Ihalainen laskee, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kulut yhteiskunnalle ovat vuosittain noin 300 miljoonaa euroa.

− Eri puolille maata rakennettujen matalan tulokynnyksen ohjaamotoiminta on osoittautunut tässä työssä tärkeäksi. Myös nuorten työttömien yrittäjäpajatoiminta on osoittautunut innostavaksi poluksi yrittäjyyteen.

Ihalainen varoittaa vesittämästä suomalaista nuorisotakuumallia, joka on onnistunut. Sen kehittämistä pitäisi siis jatkaa. Suomalainen nuorisotakuu herätti myös EU-tasolla arvostusta ja mielenkiintoa niin, että EU:ssa rakennettiin yhteinen nuorisotakuumalli ja järjestettiin rahoitusta.

− Näistä lähtökohdista on surullista, että hallitus ajoi suurimman osan nuorisotakuun rahoituksesta alas ja samalla lamaannutti takuun kehittämisen.

Tämä on johtanut yhdessä työllisyysrahojen leikkaamisen kanssa muun muassa siihen, että nuorten työllistämistä tukevan työnantajille suunnatun sanssikortin rahoitus on tarpeisiin nähden riittämätön.

− Nuorisotakuun keskeinen tavoite katkaista nuorten työttömyys  jo kolmen kuukauden kohdalla on karkaamassa pidemmäksi, Ihalainen murehtii.

Hänen mielestään nuorisotakuun toimintamallin vahvuus on ollut myös siinä, että paikallistasolla eri toimijat on saatu nuorten hyväksi mukaan yhteistyöhön. Ihalainen korostaa, että nuorisotakuu ei ratkaise kaikkia nuorten koulutus- ja työllistämishaasteita, mutta sen alasajo tekee suurta vahinkoa nuorten työllistymiselle.

− Vetoankin hallitukseen, että se ei tärvelisi hyviä tuloksia tuoneen nuoristotakuun toteutusta vaan olisi valmis sitä yhteistyössä nuorisotakuuta tukeneiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa kehittämään.

Ihalainen vaatii, että syksyn budjettiriihessä nuorisotakuun kehittäminen, ei sen romuttaminen, otetaan asialistalle. Nuorten työllistämiseksi esimerkiksi sanssikortin rahoitusta tulisi lisätä ja varmistaa siinä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus vähintään toisen asteen koulutukseen ja sitä kautta jatko-opintoihin ja työelämään.

Raumalla sunnuntaina puhunut SDP:n nuorisotakuun pioneerirakentaja tulee esittämään konkreettisia ehdotuksia nuorisotakuun kehittämiseksi ja haastaa muutkin tähän Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeään työhön.