Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö kuitenkin kiistää, että hallinto olisi tavanomaista voimakkaammin poliittisesti ohjannut raportointia. Lähetystön mukaan ihmisoikeusraportointia on ”virtaviivaistettu” kauttaaltaan.

TÄSSÄ kuussa julkaistussa, vuotta 2024 käsittelevässä Suomen raportissa useita kokonaisia teemoja on jätetty pois. Raportista on karsittu tasa-arvokysymykset, naisiin kohdistuva väkivalta, vähemmistöjen kohtaama syrjintä, vammaisten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet. Lisäksi ovat kadonneet muun muassa saamelaisia ja romaneja käsitelleet osiot.

Myös raportin sivumäärä on huventunut. Vuoden 2023 raportissa sivuja oli vielä 38. Vuoden 2024 raportissa sivumäärä on lyhentynyt 15:een.

-  Pisti selvästi silmään se, että tämän vuoden raportti poikkeaa merkittävästi näistä aiemmista vuosista, Sato sanoo.

IHMISOIKEUKSIA käsittelevät maaraportit kootaan Yhdysvaltain ulkoministeriön ja suurlähetystöjen yhteistyönä. Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystöstä kerrotaan STT:lle, että Suomen ihmisoikeusraporttia uudistettiin tänä vuonna, jotta se vastaisi paremmin maaraporttien taustalla oleviin lakisääteisiin velvoitteisiin.

-  Tänä vuonna raportti on keskittynyt enemmän lakisääteiseen mandaattiin ja sitä on virtaviivaistettu, eikä se ole niin toisteinen, suurlähetystön lehdistöosaston johtaja Danielle Harms kertoo.

Harmsin mukaan uudistuksessa Suomen maaraportista muun muassa poistettiin päällekkäisyyksiä.

-  Toivomme, että se on nyt helpommin luettavissa ja siinä mielessä helpommin lähestyttävissä.

Yhdysvaltain eri maista julkaisemat ihmisoikeuskäytäntöjä koskevat raportit perustuvat maan kongressin asettamaan lakisääteiseen velvoitteeseen. Taustalla ovat vuoden 1961 ulkomaanapua koskeva laki ja vuoden 1974 kansainvälistä kauppaa koskeva laki.

Raporttien on määrä käsitellä kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien tilannetta eri maissa.

Ulkoministeriö yhdessä suurlähetystöjen kanssa kokoaa raportit kaikista YK:n jäsenvaltioista sekä Yhdysvaltain ulkomaanapua saavista maista. Kongressi käyttää arvioita muun muassa ulkomaanapua ja asekauppaa koskevien päätösten tukena.

AMNESTYN Suomen osasto on monena vuotena antanut haastatteluja ja tietoja Helsingin-suurlähetystölle Suomen maaraportin kokoamista varten. Raportit koostetaan pitkälti avoimista lähteistä peräisin olevilla materiaaleilla, minkä lisäksi lähetystöjen edustajilla on tapaamisia isäntämaan hallituksen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

-  Hyvin laajasti olemme heidän kanssaan avanneet meidän näkökulmastamme keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä Suomessa, Sato kertoo.

Sato arvelee, että muutos raportin sisällöstä on tapahtunut tiedonkeruun jälkeen. Hänen mukaansa raportista poisjääneet teemat olivat mukana keskustelussa viime syksynä, kun lähetystö teki tiedonkeruuta vuoden 2024 raporttia varten.

-  Kun kävimme keskustelua lähetystön kanssa kerroimme myös näistä teemoista, kuten tasa-arvokysymyksistä ja naisten oikeuksista totuttuun tapaan, niin kuin olemme aiempinakin vuosina, Sato kertoo.

-  En tiedä, missä vaiheessa ne ovat tippuneet pois, mutta lopullisesta raportista niitä ei enää löydy.

MUUTOS ei koske vain Suomen maaraporttia. Muun muassa brittilehti Guardian kertoo, että Yhdysvaltain vuoden 2024 ihmisoikeusraporteista on kauttaaltaan vähennetty vähemmistöryhmiin kohdistuvan syrjinnän käsittelyä.

Raportteja vertaillut Guardian kertoo myös, että kritiikkiä ihmisoikeusrikkomuksista on lievennetty niiltä mailta, jotka ovat pyrkineet lähentämään suhdettaan Trumpiin. Samalla monien Yhdysvaltain perinteisten liittolaisten Euroopassa kerrotaan raporteissa syyllistyvän merkittäviin ihmisoikeusrikkomuksiin.

Raporttien julkaisu viivästyi tänä vuonna kuukausilla. Maaraportit on tavattu julkaista keväisin, mutta nyt ne julkaistiin vasta elokuussa. Yhdysvaltain julkisen palvelun radiokanava NPR kertoo, että ennen julkaisua ulkoministeriö poisti tuhansia rikkomuksiksi katsottuja osioita suurlähetystöjen virkamiesten laatimista raporttiluonnoksista.

Saton mukaan nyt julkaistujen raporttien pohjalta muodostuva kuva ihmisoikeustilanteesta on huomattavasti niukempi kuin mitä se on ollut aikaisempina vuosina.

-  Tällainen ihmisoikeusraportoinnin supistaminen ja tiettyjen ihmisryhmien oikeuksien ohittaminen kertoo surullista viestiä ajasta, missä elämme nyt.

YHDYSVALTAIN ulkoministeriö kertoo verkkosivuillaan, että raporttien uudistus tapahtui kuluvan vuoden maaliskuussa. Trump astui virkaansa tammikuussa.

Ministeriön mukaan raportteja on virtaviivaistettu, jotta ne vastaisivat paremmin lainsäädännöllistä mandaattia ja olisivat yhdenmukaisia hallinnon toimeenpanomääräysten kanssa. Verkkosivuilla ei tarkenneta, mihin toimeenpanomääräyksiin viitataan.

Harms kiistää, että suurlähetystö olisi saanut Washingtonista enemmän poliittista ohjausta raportin suhteen kuin aiempina vuosina.

-  Sanoisin ehdottomasti, että tämä uudelleenjärjestely ei heijasta muutosta Yhdysvaltojen politiikassa ihmisoikeusraportin suhteen tai siinä, miten Yhdysvallat edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista ympäri maailmaa.

HARMSIN mukaan on tavallista, että eri hallintojen aikana ihmisoikeusraporttien rakenne voi vaihdella ja kehittyä. Uudistamisessa oli hänen mukaansa kyse tehostamistoimenpiteestä.

-  Tarkoituksena oli tehdä raporteista entistä kohdennetumpia, hän sanoo.

Amnestyn Sato huomauttaa, että ainakin Suomen raportista näyttävät kadonneen niin kutsutut DEI-teemat. Lyhennettä DEI (diversity, equity, inclusion) käytetään Yhdysvalloissa monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallisuusohjelmista puhuttaessa. Yhdysvaltain nykyhallinto on pyrkinyt lakkauttamaan kaikki liittovaltion DEI-ohjelmat.

Sato painottaa, että pois jääneet teemat ovat tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä. Hänen mukaansa on ongelmallista, jos Yhdysvaltain ihmisoikeusraportoinnissa ei huomioida ihmisoikeuksien toteutumista esimerkiksi vähemmistöjen ja naisten osalta.

-  Nyt eletään sellaista aikaa, jossa ihmisoikeuksia koetellaan vähän joka suunnasta. Tämä on tavallaan yksi pykälä lisää siihen, Sato sanoo.

STT tiedusteli suurlähetystöltä puhelimitse, miksi vuoden 2024 raportissa ei enää käsitellä esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Harms vastasi, että Yhdysvaltain maaraporttien tarkoituksena ei ole koskaan ollut luoda kattavaa luetteloa kaikista ihmisoikeusrikkomuksista ympäri maailmaa.

Jos raporteista yritettäisiin tehdä kaikenkattavia, eivät ne olisi kovin helppolukuisia tai helposti ymmärrettäviä, Harms perustelee.

-  Ajatuksena on säilyttää jonkinlainen yhtenäisyys ja tehdä niistä helpommin luettavia.

Harmsin mukaan vuoden 2024 raportit tuovat esiin konkreettisia esimerkkejä, jotka parhaiten kuvaavat ihmisoikeustilannetta eri maissa.

-  Olemme erittäin luottavaisia siitä, että tämän vuoden raportit ovat edelleen tehokkaita ihmisoikeusrikkomusten esiin tuomisessa, vaikka ne eivät olekaan kattava luettelo kaikista rikkomuksista kaikissa maissa, Harms sanoo.

SATO kuvailee Yhdysvaltain julkaisemia ihmisoikeusraportteja pitkäaikaisena osana ihmisoikeusinstituutiota. Ne ovat hänen mukaansa osaltaan muodostaneet kuvaa ihmisoikeuksien toteutumisesta maailmalla. Raportteja on julkaistu 1970-luvulta lähtien.

Raportteja on hyödynnetty laajasti, mutta eivät ne aikaisemminkaan ole antaneet aivan täyttä kuvaa ihmisoikeuksien toteutumisesta, Sato huomauttaa.

-  Yhdysvallat ei ole liittynyt mukaan tai ratifioinut kaikkia ihmisoikeussopimuksia. Se on katsonut tiettyä osakuvaa ihmisoikeuksista tähänkin asti, mutta nyt tämä on vielä huomattavasti suppeampi kuva.

Sato pitää todennäköisenä, että raporttien sisältö säilyy tulevinakin vuosina suppeana.