Hän ehdottaa, että kelvottomasta rakentamisesta pitäisi rangaista, asettaa sanktioita, sillä nyt tilaaja kantaa yksin vastuun huonosta työsuorituksesta.

Eloranta toivoo pikaisia lakimuutoksia tämän epäkohdan korjaamiseksi.

– Lakimuutostarpeesta kertoo esimerkiksi se, että tällä hetkellä erityisesti julkisella sektorilla käytetään rahaa kelvottomaan korjaamiseen. Yhteiskunta maksaa nyt viulut ja tämä suorastaan kannustaa huonoon rakentamiseen ja korjaamiseen, Eloranta totesi puhuessaan tänään parlamentaarisessa keskustelussa, joka käsitteli Terveet tilat 2028 -ohjelmaa ja hallitusohjelman sisäilmakirjauksia.

Hän otti esimerkiksi edelleen suositut tiivistyskorjaukset, vaikka tiivistykset useimmiten epäonnistuvat ja alkavat vuotaa parissa vuodessa ja aiheuttavat terveysongelmia.

– Tiivistyskorjauksia käytetään myös mikrobivaurioiden korjaamiseen, joihin niitä ei pitäisi käyttää ollenkaan.

Elorannan mielestä vastuunkantoa lisäisi myös se, että kuntotarkastus- ja tutkimustoiminta sekä julkisissa että yksityisissä rakennuksissa tehtynä saataisiin lainsäädännön piiriin.

Vuosittain home- ja kosteusvaurioille altistuu jopa 800 000 ihmistä, joista 100 000-200 000 on lapsia ja nuoria. Elorannan mukaan joidenkin arvioiden mukaan muun muassa kolmasosassa kouluja ja päiväkoteja on sisäilmaongelmia. Korjausvelkaa arvioidaan olevan 5-8 miljardin euron edestä.

– Sairauskuluina sisäilmaongelmien arvioidaan maksavan jopa 1,6 miljardia euroa vuodessa, puhumattakaan sen inhimillisistä seurauksista.

Eloranta haluaa myös enemmän apua hometaloloukussa oleville ja sisäilmasairaille.

– On välttämätöntä laajentaa avustusjärjestelmää koskemaan muun muassa korjausavustuksia ja sisäilmapuhtaiden kotien rakentamista. Samoin sisäilmasta sairastuneiden ja hometaloloukussa olevien sosiaaliturvaa pitää parantaa.

Hänen mukaansa tällä hetkellä terveydensuojeluun liittyvän lainsäädännön sovellusohjeet eivät ohjeista miten pitäisi toimia silloin, kun syöpävaarallista kreosoottia ja PAH-yhdisteitä löytyy asuinrakennuksista.

– Niitä esiintyy runsaasti esimerkiksi kouluissa, mutta ohjeistus puuttuu meiltä kokonaan. Myöskään kuntotarkastajat eivät huomioi näitä aineita tarkastuksissaan. EU-alueella kreosootti on menossa täyskieltoon. Myös Suomessa on herättävä ongelman äärelle ja ohjeistuksia on pikaisesti tarkennettava.