Yhteiskuntasopu kääntyi yllättäen yskimiseksi – tulppana paikallisen sopimisen kiemurat

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (vasemmalla), SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen neuvottelupöydässä 30. marraskuuta 2015. Yhteiskuntasopimusneuvottelujen jatkuivat tuolloin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiloissa Helsingin Etelärannassa.

Toiveikkuus yhteiskuntasopimuksen etenemisestä nopeaan päätökseen koki kolauksen alkuviikosta.

Erityisen koukeroisiksi ovat osoittautuneet paikallisen sopimisen kiemurat, kertovat tietolähteet Demokraatti.fi:lle.

SAK tulkitsee, että työnantajien EK haluaa avata kaikki portit paikallisen tason sopimisessa.

Käytännössä tämä palkansaajien tulkinta tarkoittaa, että EK:n mukaan paikallisen tason palkoista sopimisessa voitaisiin sopia myös valtakunnallisten sopimusten alarajan mukaisesti. Käytännössä se taas tarkoittaisi, että sopimusten minipalkkaa voitaisiin maksaa tarvittaessa kaikille työntekijöille. Se taas merkitsisi useimmille palkansaajille isoakin palkanalennusta.

SAK:n hallituksen työvaliokunta on kutsuttu koolle torstai-illaksi pohtimaan tilannetta.

SAK:n hallituksen työvaliokunta on kutsuttu koolle torstai-illaksi pohtimaan tilannetta.

Palkansaajajärjestöt ovat korostaneet, että sopu paikallisesta sopimisesta tulee saavuttaa, ennen laajemmasta yhteiskuntasopimuksesta päättämistä. Sovulla on tarkoitus korvata hallituksen esitykset niin kutsuitusta pakkolaeista, joiden valmistelu on tällä haavaa jäissä.

EK tuntuu olevan olevan täydellisessä neliraajajarrutuksessa, neuvottelulähteet kertovat.

Kuntaministeri kuumeni: ”Vapaavuori leikkii mielikuvilla”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Hallituksen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen tiedottamassa maakuntauudistuksesta 15. elokuuta 2016.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) lausunnot maakuntauudistuksesta eivät perustu faktoihin.

Sen sijaan Vapaavuori keskittyy Vehviläisen mukaan luomaan mielikuvaa haitallisesta uudistuksesta, joka estää kaupunkien kehittymistä.

– Maakuntahallinto ei ole estänyt esimerkiksi Tukholman, Kööpenhaminan, Amsterdamin tai Brysselin kehittymistä. On vaikea nähdä, että Suomessa maakunnat veisivät Helsingin tai jonkun muun kaupungin tuhon tielle. Hyvällä yhteistyöllä kaupungit ja maakunnat päinvastoin vahvistavat toisiaan, Vehviläinen sanoo kannanotossaan.

Vehviläinen myös muistuttaa, että uudistus on merkittävä hallinnon järkeistämisprojekti, jossa nyt yli 400 eri organisaation tehtävät kootaan 18:lle maakunnalle.

Tällä hetkellä Suomessa on lukuisia erillisiä organisaatioita muun muassa sote-palveluille, pelastustoimelle, ympäristöterveydenhuollolle, työvoima- ja yrityspalveluille, maaseutuhallinnolle ja lomitukselle.

– Valtion ja kunnan välissä on lukuisten eri organisaatioiden himmeli, jonka kokoaminen yhden katon alle maakunnalle on järkevää. Fiksua se on hallinnon sujuvuuden, digin hyödyntämisen, kustannustehokkuuden ja kasvun vauhdittamiseksi, Vehviläinen katsoo.

Jan Vapaavuori. (Kuva: Lehtikuva)

Vehviläinen haluaa muistuttaa siitä, että uudistusta tehdään koko Suomelle.

– Toimivat julkiset palvelut eivät voi olla vain kasvukeskuksissa asuvien tai taloudellisessa nosteessa olevien alueiden oikeus.

Ministeri Vehviläinen kirjoittaa asiasta tänään myös Karjalaisessa ja Savon Sanomissa julkaistussa kolumnissaan.

VATT selvitti: Kuntaliitokset eivät täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallitus kertoi kuntauudistuksen etenemisestä Helsingin Säätytalolla 10. tammikuuta 2014.

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet kunnille säästöjä, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita,

VATT:n Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkijan Oskari Harjusen selvityksessä todetaan.

Palveluverkkoon kuntaliitokset kuitenkin vaikuttivat. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin. Samalla palveluverkko eriytyi.

Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa.

Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.
Samaa kaavaa noudatteli myös kunnan hallintoon liittyvien työpaikkojen jakautuminen. Koulujen ja opetusalan muiden työpaikkojen jakautumiseen liitokset eivät vaikuttaneet.

– Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, Tukiainen sanoo tiedotteessa.

Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa.

Ihalainen ojentaa jälleen yhteistyön kättä USU:ssa: ”Se voisi olla keskinäisen koordinaation Suomi-pöytä”

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdottaa Uutissuomalaisen haastattelussa Suomi-pöytää, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt keskustelisivat ajankohtaisista asioista kolmikannan hengessä. Hän arvioi erityisesti hallituksen toivovan, että tällainen pöytä olisi olemassa.

Ihalainen toivoo nykyisessä liittokierrosten maailmassa väljää ja joustavaa järjestelyä, jossa keskusjärjestöillä olisi edelleen joku rooli asioiden koordinoijana. Nyt työnantajapuoli ja työntekijäpuoli koordinoivat omiensa kanssa.

– Mutta se palikka, joka tästä puuttuu, on se, jossa voitaisiin katsoa yhdessä asioita. Enkä haikaile yhteisen palkkaratkaisun perään, SAK:n entinen puheenjohtaja Ihalainen sanoo.

Ihalainen ymmärtää, että juuri nyt tämän tyyppinen yhteistyö voi olla epärealistista, mutta hän toivoo, että yhteiseen pöytään palattaisiin tulevaisuudessa. Hallituksen olisi helpompaa tehdä verotukseen ja työaikalainsäädäntöön liittyviä ratkaisuja, jos niistä voitaisiin keskustella yhden pöydän ääressä.

– Se voisi olla keskinäisen koordinaation Suomi-pöytä, ei tupo-pöytä vaan Suomi-pöytä, Ihalainen sanoo.

Tämä ei ole mikään syytös pääministeriä kohtaan.

Ihalaisen mukaan työmarkkinoiden rakenteet ryskyvät, koska osapuolten koordinaatio on poistettu työkalupakista. Hän muistuttaa, että Emu- ja EU-ratkaisujen myötä oma rahapolitiikka poistui talouspolitiikan välineenä. Yhteinen analyysi oli, että on entistä tärkeämpää sovittaa yhteen palkkapolitiikkaa ja yleisen finanssipolitiikan tavoitteita.

– Ehkä kävi niin, että innostuksissa hajautettuun sopimusjärjestelmään mentiin toisen laitaan, ettei ole mitään yhteistä pöytää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken, Ihalainen sanoo.

Ihalainen on samaa mieltä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa siitä, että ilman palkankorotuksia tästä neuvottelukierroksesta ei selvitä.

– Toinen asia on se, missä määrin keskeisessä poliittisessa asemassa olevien kannattaa neuvoja työmarkkinapöytään antaa, Ihalainen sanoo.

Hän huomauttaa, että pääministeri on erityisasemassa kiky-sopimuksen ja siihen liittyvän veroratkaisun vuoksi. Mutta eduskunnan kannattaisi olla pidättyväinen palkkakeskusteluissa, koska se ei ole työmarkkinaosapuoli.

Ihalainen muistuttaa, että Sari Sairaanhoitaja -ratkaisun seuraukset eivät olleet pelkästään myönteisiä, joten asiassa pitää olla tarkkana.

– Tämä ei ole mikään syytös pääministeriä kohtaan. Hän saattoi olla vaivaantunut siitä, että nollakorotusta tarjottiin ensi hätään neuvotteluissa, Ihalainen jatkaa.

SDP:n johto on arvostellut kilpailukykysopimusta. Ihalaisen mukaan sitä voi arvostella monella tapaa, mutta täytyy muistaa kikyn myönteinen puoli. Sillä torjuttiin pakkolait ja vietiin sivupöytään lakisääteisen paikallisen sopimisen rakentaminen.

– Onhan sillä merkitystä meidän kustannuskilpailukyvyn kannalta suhteessa kilpailijamaihimme. Sen takia harmittaa, että oikean laidan äärilaidalta jatkuvasti arvostellaan sopimuksen tekijöitä. He ovat tehneet tosi vastuullisia ratkaisuja, Ihalainen kertoo.

Ihalainen korostaa, että paikallisen sopimisen osuus on kasvanut merkittävästi. Metsäteollisuudessa jo puolet sovitaan paikallisesti. Viisaus on siinä, että paikallista sopimista on ajettu osana neuvottelujärjestelmää.

– Jos kaikki olennaiset asiat työehtosopimuksista siirrettäisiin paikalliselle tasolle, siitähän seuraisi loogisesti se, että työrauhavelvoite siirtyisi paikalliselle tasolle sovittavaksi eli olisi satoja tuhansia työrauhan myyntipisteitä eikä nykyistä kolmea sataa. Liitot olisivat työrauhapoliiseja, Ihalainen sanoo.

Viennin pärjäämisen edellytyksiä ei pidä tärvellä.

Ihalainen muistuttaa, että kaikki isot uudistukset on tehty yhdessä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Sipilän hallitus lähti ohituskaistalle pakkolakikeskustelussa. Ihalaista harmitti, että EK lähti innostamaan sitä.

Ihalainen ehdottaa laajapohjaista työryhmää, jossa puolueet ja työmarkkinajärjestöt ovat mukana. Siinä katsottaisiin seuraavan hallitusohjelman eväitä, asuntopolitiikkaa, osaamista ja pendelöintiä, miten työntekijät ja työpaikat saataisiin kohtaamaan nykyistä paremmin.

Ihalaisen mukaan kaikkien maakuntien tulisi tehdä positiivisen rakennemuutoksen ohjelma, jonka Esko Aho (kesk.) teki Länsi-Suomeen.

Parlamentaariselta elinkeinotukia pohtivalta työryhmältä Ihalainen odottaa seuraavaa hallitusta palvelevaa tiekarttaa, jossa määriteltäisiin yritystukien kriteerit ja saantiperusteet. Ihalaisen mukaan määräaikainen tuki on parempi kuin pysyvä. Viennin pärjäämisen edellytyksiä ei pidä tärvellä.

Ihalainen ehdottaa maahanmuuttajien kotouttamis- ja työllistämistoimiin tiekarttaa. Ihalaisen mukaan tarveharkinnan käsittelyaikoja voidaan nopeuttaa. Joustavuusharkintaa voidaan lisätä sekä ala- että aluekohtaisesti.

”Heitä ei yhtään lohduta se, mitä te täällä paasaatte työn verotuksesta” – SDP vaati kepin sijaan porkkanaa öljylämmityksestä luopumiseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma puhui tiistaina eduskunnan täysistunnossa. Hänellä oli ehdotus valtiovarainvaliokunnalle pienituloisten ihmisten huomioimiseksi.

Hallitus esittää lämmityspolttoaineiden verotusta nostettavaksi nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla vuoden 2018 alusta.

Kyseessä on vastaavanlainen korotus kuin vuoden 2017 alussa voimaan tullut.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tiistaina lähetekeskustelussa esityksen tulevan osana hallituksen tänä syksynä tekemää työn verotuksen keventämistä.

Oppositiosta esitettiin tyytymättömyyttä tapaan, jolla hallitus vie asiaa eteenpäin kepillä muttei porkkanalla.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen muistutti, että esityksellä on vaikutuksensa tavallisten ihmisten asumiskustannuksiin.

– Lämmityskustannukset nousevat. Kun tähän kaukolämpöön esimerkiksi puututaan, tämä iskee aika rajusti nimenomaan kaupunkiasukkaiden rahapussiin. Samoin sitten todella moni omakotitalossa asuva lämmittäjä kokee lämmityskustannusten nousun, Viitanen sanoi.

– Kysyisinkin, onko hallituksella jo joitain suunnitelmia, että miten se selvittää tämän vaikutuksia asumiskustannuksiin ja kompensoi tämän menetyksen näille ihmisille, jotka mahdollisesti näiden korotusten seurauksena kärsivät, hän jatkoi.

”Keitä ovat ne 200 000 ihmistä?”

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö pitää lakiesitystä hyvänä. Hänkin kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että kannustimia muutosten toteuttamiseksi ei ole.

– Eli energianeuvontaan pitäisi panostaa, ja onko hallitus laskenut, kuinka kannattavaa on keskimäärin, mikä takaisinmaksuaika on ihmisillä, kun he vaihtavat polttoöljyn sitten kestävämpiin lämmitysjärjestelmiin, niin kuin vaikka maalämpöön ja muihin vaihtoehtoihin? Usein se takaisinmaksuaika on vain viisi vuotta, mutta tässä voisi miettiä myös uusia kannustimia, jos kotitalousvähennys ei siihen riitä, Niinistö sanoi.

– Tässä on puhuttu tämän lakiesityksen vaikutuksista öljylämmitteisiin talouksiin, ja kyllähän se varmasti on niin, kuten edustaja Niinistö tuossa vähän ikään kuin viittasikin, että niissä asuu iäkkäämpää väkeä, joka ei ole kyennyt muutoksia tekemään, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) jatkoi.

– Me edellytimme viime vuonna tämän vastaavan korotuksen osalta, että sen vaikutuksia tuloeroihin ja sosiaalista hyväksyttävyyttä tutkittaisiin, ja olisi todella tärkeätä, että selvitettäisiin, keitä ovat ne 200 000 ihmistä, jotka vielä asuvat öljylämmitteisissä omakotitaloissa, hän lisäsi.

Hänkin totesi, että on harmillista, että hallitus käyttää pelkästään keppiä eikä porkkana.

– Kun puhutaan työn verottamisesta, niin olen aivan varma siitä, että niistä 200 000:sta öljylämmitteisessä talossa asuvasta suomalaisesta valtaosa tai ainakin merkittävä osa on eläkeläisiä. Heitä ei yhtään lohduta se, mitä te täällä paasaatte työn verotuksesta.

”Tavalliset ihmiset joutuvat tempoilevan politiikan kohteeksi.”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo vetosi ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Silloin meidän täytyy tehdä näitä ratkaisuja, ja meidän täytyy edistää sitä, että se muutos tapahtuu, ja siksi tämä on täysin looginen suunta. Kotitalousvähennystä on jonkun verran parannettu tämän hallituksen toimesta. Uskon, että se omalta osaltaan tukee näitten remonttien tekemistä, hän sanoi.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) totesi hänkin, että todellakin öljyn käytöstä pitää päästä eroon.

– Se on ympäristövastuuta, se on vastaus ilmastonmuutokseen.

– Yhdyn edustaja Niinistön toteamukseen, että pitää olla ohjelma, mitä jollakin tehdään, ettei käy niin, että kuluttajat ja tavalliset ihmiset, joista täällä on puhuttu, joutuvat tempoilevan politiikan kohteeksi, jolla sitten ruoskitaan näitä veronkorotuksia.

– Ikävä kyllä tuota tahtoa ei silloin syntynyt eikä tämmöistä pitkän ajan ohjelmaa tehty eikä tehty niitä porkkanoita, jotka olisivat esimerkiksi kotitalouksien osalta rohkaisseet luopumaan öljylämmityksen käytöstä, Heinäluoma sanoi.

Hän kertoi esittäneensä vuonna 2006, että Suomi asettaisi yhteisen tavoitteen luopua öljystä vuoteen 2030 mennessä. Samalla olisi pitänyt tehdä pitkäaikainen ohjelma, jolla kotitalouksille ja yrityksille olisi jäänyt aikaa sopeutua muutokseen.

– Onhan se nyt kerta kaikkiaan uljasta, että me hyvätuloiset ihmiset täällä neuvomme öljylämmitteisissä taloissa asuville, että miksi heidän pitäisi vaihtaa ja miten heidän pitäisi vaihtaa ja kehotamme, painostamme ja pakotamme heitä ympäristöystävällisempiin lämmitysmuotoihin. Luuletteko te todella, että kysymys on siitä, että ihmiset eivät tiedä, että öljylämmitys on ympäristölle epäedullisempi vaihtoehto? Timo Harakka kysyi.

– Nyt ihmettelen, miksi tällä hallituksella ei ole ollut missään vaiheessa halua tätä pientä porkkanaa palauttaa keinovalikoimaan: ainoastaan keppiä tässä heilutellaan ja vielä sormea heilutellaan päälle, mikä on aivan turhaa.

”Olisi aika kohtuullista.”

Keskustelun loppupuolella kansanedustaja Eero Heinäluoma alkoi koota lankoja yhteen ja teki ehdotuksen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.

Hän totesi, että valiokunta tekisi palveluksen ympäristölle ja tavallisille suomalaisille, jos se lisäisi mietintöönsä kannanoton, jossa todettaisiin, että valiokunta rohkaisee hallitusta antamaan kansalaisille käyttöön energia-, lämpömuodon vaihdosta tukevia avustuksia.

Tämä voitaisiin Heinäluoman mukaan tehdä joko kotitalousvähennyksen tai erillisavustusten käytön kautta.

– Olisi aika kohtuullista, että tähän voitaisiin liittää semmoinen lausuma, jossa koko eduskunta osoittaisi, että se aidosti ymmärtää näiden pienituloisten — myös omakotitaloissa mutta ei vain omakotitaloissa vaan monien kerrostalossakin asuvien — murheita ja että eduskunta edellyttää hallitukselta esityksiä, joilla voidaan tukea uusiutuviin energioihin siirtymistä lämmitysmuodoissa.

Keskustelua aiheesta

Ville Niinistö tylyttää moukkamiehiä ja Harvey Weinsteinia: ”Ei sitä kaverinkaan munia tuijotella”

Kuva: Lehtikuva

Vihreiden Ville Niinistön mukaan #Metoo-kampanja on hyvä ja tärkeä. Seksuaalinen häirintä on yhä kovin yleistä, hän kirjoittaa Facebook-tilillään.

”On turhauttavaa lukea (miesten) kuvailuja kuinka vaikeaa on ”hallita katsetta hississä”. Vinkki: myös naista voi ja pitää katsoa keskustelukumppanina silmiin. Jos ei siihen kykene, voi katsoa seinille. Ei sitä kaverinkaan munia tuijotella keskustelun aikana.”

Niinistö sanoo, että usein miehet käyttävät ”lieventävänä” asianhaarana sitä, että kuuluvat eri sukupolveen.

”Erityisesti työyhteisöissä, joissa on paljon nuoria naisia ja iäkkäitä miehiä, tällainen häirintä voi olla yleistä. Se on sitäkin tökerömpää häirintää.”

Niinistön mukaan miesten on ymmärrettävä, että erityisen tarkka on oltava silloin kun itse on valta-asemassa ja samalla kuuluu eri kulttuuriseen ympäristöön.

”Se, että sanoo Harvey Weinsteinin tavoin olevansa vanhan ajan dinosaurus, on moukkamaista ja loukkaavaa, ei puolustuspuheenvuoro.”