Noin sata maata, EU-maat mukaan lukien, tavoittelee sopimusta, joka muun muassa rajoittaisi muovin tuotantoa. Sen sijaan joukko öljyntuottajamaita vastustaa tuotannon rajoittamista. Eripuraa on myös muista asioista, kuten sopimuksen toimeenpanon rahoittamisesta.

Neuvottelut alkoivat viime viikolla, ja niiden on määrä päättyä torstaina.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana neuvotteluissa toimii ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala (kok.). Hänen mukaansa sovun syntyminen oli ainakin vielä puolilta päivin hämärän peitossa.

Osapuolten näkemykset ovat tällä haavaa niin kaukana toisistaan, että Multala pitää jopa todennäköisenä, ettei mahdollisesta sopimuksesta tule niin kunnianhimoista kuin Suomi ja EU haluaisivat.

Tällöin EU-maiden tavoitteena on saada sopimukseen ujutettua menettely, joka mahdollistaa tekstin päivittämisen tulevaisuudessa ”parempaan suuntaan”, kuten Multala kuvailee.

Hänen mukaansa sopimuksen päivittäminen voisi jatkossa tapahtua esimerkiksi määräenemmistön päätöksillä YK-kokouksissa.

Multala arvioi, että neuvottelut tulevat joka tapauksessa kestämään pitkälle torstai-iltaan saakka. Mahdollista voi olla sekin, että neuvotteluja käytäisiin vielä yliajalla perjantaina, vaikka virallinen määräaika on torstai.

YK-MAAT neuvottelevat muovisopimuksesta nyt jo kuudetta kertaa. Neuvottelujen pohjalta syntyvä mahdollinen sopimus on määrä hyväksyä loppuvuodesta.

Aiemmat aikataulut ovat paukkuneet. YK:n ympäristökokous perusti vuonna 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean sopimaan muovisopimuksen sisällöstä. Neuvottelut oli määrä saada maaliin viime vuonna Etelä-Koreassa.

Sopu kuitenkin kaatui erimielisyyksiin pitkälti samoista asioista, joista kenkä edelleen puristaa.

Isot öljyntuottajamaat, kuten Saudi-Arabia, Venäjä ja Iran, ovat vastustaneet muovintuotannon vähennystavoitteiden sisällyttämistä sopimukseen. Mailla on muovintuotannossa merkittäviä taloudellisia intressejä, sillä muovi valmistetaan raakaöljystä.

Tuotannon rajoittamisen lisäksi kiistakapulaksi ovat muodostuneet muovituotteiden ja niiden sisältämien haitallisten kemikaalien rajoittaminen sekä raha. Ympäristöministeriön mukaan sopimuksen toimeenpano edellyttää tukea erityisesti kehittyville maille.

Multala sanoo, että esimerkiksi moni pieni saarivaltio katsoo kärsivänsä muovisaastumisesta huomattavasti, vaikka ei ole vastuussa saastumisesta.

Useat näistä maista haluaisivat ongelman ratkaisemiseksi kokonaan uuden rahaston ja rahoitusinstrumentin.

Sen sijaan kehittyneemmät rahoittajavaltiot haluaisivat käyttää olemassa olevia välineitä, jotta rahat ohjautuisivat mahdollisimman tehokkaasti itse ongelman ratkaisuun. Multalan mukaan pelkona on, että uudessa instrumentissa tukirahaa kuluisi liiaksi rahaston hallintoon, mikä olisi pois muovisaasteen torjumisesta.

YK-MAITA oikeudellisesti sitovalla sopimuksella yritetään lopettaa muovin aiheuttama ympäristön saastuminen. Neuvotteluissa on tarkoitus laatia sopimus, joka kattaa muovin koko elinkaaren ja muovin aiheuttaman pilaantumisen kaikkialla ympäristössä.

Ympäristöministeriön mukaan Genevessä alun perin pöydällä ollut ehdotus vastasi näitä tavoitteita. Se kattoi muovin koko elinkaaren tuotannosta ja tuotesuunnittelusta kulutukseen, kierrätykseen ja asianmukaiseen jätehuoltoon saakka. Lisäksi ehdotus sisälsi kaikille maille yhteisiä sitovia velvoitteita. Tarkoitus oli sopia esimerkiksi kertakäyttömuovituotteiden maailmanlaajuisista rajoituksista ja muovituotteiden kestävän suunnittelun säännöistä.

Keskiviikkoon mennessä näistä tavoitteista ei ollut jäljellä enää kuin rippeet. Neuvottelujen puheenjohtaja, ecuadorilainen Luis Vayas Valdivieso antoi keskiviikkona esitysluonnoksen, joka tähtäsi sopuun muutamien yhteisten nimittäjien pohjalta.

Harmonian sijaan esitys onnistui kuitenkin synnyttämään lähinnä riitasointuja. Likipitäen kaikki osapuolet olivat esitykseen tyytymättömiä.

Niin sanotut kunnianhimoiset maat, joiden joukossa EU-maat ovat, pitivät esitystä tyhjänpäiväisenä ja vesitettynä: muovintuotannon rajoittaminen ja myrkyllisistä ainesosista luopuminen loistivat poissaolollaan. Näiden maiden näkökulmasta sopimus oli typistynyt pelkäksi jätehuoltosopimukseksi.

Myös niin kutsuttu samanmielisten ryhmä, Persianlahden öljyvaltiot etunenässä, piti esitystä huonona. Maat katsoivat, että sopimus meni liian pitkälle eikä rajannut tarpeeksi sitä, mihin valtiot sitoutuisivat.

MUOVIROSKA aiheuttaa maailman meriekosysteemeille merkittävää ekologista haittaa.

Ympäristöministeriön tiedotteessa viitataan ympäristöjärjestö WWF:n raporttiin, jonka mukaan muovijäte tappaa jopa 100  000 merinisäkästä vuosittain.

Saastumisen lisäksi muovi aiheuttaa myös ilmasto-ongelmia. Ministeriön mukaan muovin tuotannosta, käytöstä ja hävittämisestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt voivat nousta lähes 20 prosenttiin koko maailman hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2040 mennessä.

Ympäristöministeriön tiedotteessa kerrotaan, että muovin käyttö on maailmanlaajuisesti 20-kertaistunut 50:n viime vuoden aikana. Arvioiden mukaan käyttö tulee vähintään kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana.

Eetu Halonen / STT